Tuska 2026 järjestettiin Helsingin Suvilahdessa 26.–28.6. Festivaali teki uuden kävijäennätyksen keräämällä kolmen päivän aikana yhteensä 66 000 festivaalivierasta. Perjantai ja lauantai myytiin loppuun 23 000 kävijän päiväkohtaisilla yleisömäärillä, ja sunnuntainakin alueelle saapui 20 000 kävijää. Metalliluola seurasi festivaalia paikan päällä koko viikonlopun ajan. Lue alta mietteet ja kuvagalleriat bändeistä.

Oma Tuska-lauantaini alkoi HOKKA-yhtyeen soittaessa päälavalla. Kotimainen kokoonpano, jonka ohjelmistossa oli myös covermateriaalia, olisi ehkä ollut luontevampi näky pienemmällä lavalla, mutta yhtye hoiti tehtävänsä asiallisesti. Päivän alkuun se tarjosi kevyemmän luokan sisäänheiton.

Ensimmäinen varsinainen kohokohta omassa aikataulussani oli Majestica. Ruotsalainen power metalin yhtye esiintyi Nordic Energy Stagella, ja entinen Sabaton-kitaristi Tommy Johansson luotsasi yhtyettään rennolla otteella. Johanssonin ratkaisu jäädä pois Sabatonista ja keskittyä omaan bändiin oli mielestäni rohkea, mutta Majestican lavakunto osoitti, ettei kyse ole mistään pienestä sivuprojektista. Kyseessä oli yhtyeen ensimmäinen Suomen-keikka, ja sehän toimi oikein mainiosti.

Majestican kanssa samaan aikaan soittanut Swallow The Sun tuli myös lyhyesti tarkistettua. Yhtyeen melankolinen doom metal tarjosi luontevan vastapainon Majestican iloiselle tilulilulle. Aikataululliset vastaparit tekevät Tuskasta kiinnostavan, mutta myös haastavan, kun saman tunnin sisällä voi joutua valitsemaan kahden (tai jopa kolmen) täysin eri fiiliksen ja bändin välillä.

The Plot In You keräsi päälavalle hyvin yleisöä. Omassa korvassani yhtye edustaa melko geneeristä metalcorea, mutta yleisömäärä ja vastaanotto osoittivat, että bändillä on selvä paikkansa nykyisen raskaan musiikin kentässä.

Lauantain keskivaiheilla ohjelma vei jälleen kahden lavan välillä. Dogma ja The Funeral Portrait soittivat samaan aikaan. Dogma rakentaa mystiikkansa metallinunnien, okkulttisen rockin ja NWOBHM-vaikutteiden varaan, ja atlantalainen The Funeral Portrait puolestaan yhdistelee jonkin sortin emotionaalista hardcorea ja punk rockia. Yhtyeellä oli haasteita kerätä yleisöä paikalle, eikä sen musiikki tuntunut kovinkaan omalta myös itselleni.

Kallomäki soitti KVLT Stagella, joka oli aivan täynnä. Kuvaaminen oli erittäin haastavaa, ja lopputuloksena talteen jäi lähinnä muutama epäselvä otos. Yhtyeen omintakeinen, noituuteen ja kansanmusiikillisiin sävyihin kytkeytyvä matsku sopii kuitenkin hyvin tiiviiseen tilaan.

P.O.D. tuli tarkistettua lyhyesti. Yhtye ei ole koskaan kuulunut omiin suosikkeihini, eikä live-esiintyminen muuttanut näkemystäni. Paikalla ollut mittava yleisö oli kuitenkin selvästi eri mieltä, ja yhtyeen pitkä historia sekä tunnistettava rap rockin, nu metalin ja vaihtoehtometallin yhdistelmä puhuttelevat edelleen laajaa kuulijakuntaa.

Paleface Swiss oli päivän positiivisia yllätyksiä. Zürichistä tuleva, hieman Slpknot-tyylinen, deathcore-yhtye viritti lavalle hitollisen hikisen setin, jossa pitit pyörivät ja järjestyksenvalvojille riitti tekemistä. Yhtyeen keikka nousi omassa lauantain katsannossani selvästi päivän vahvimpien joukkoon.

Trivium soitti päälavalla tiukan ja vakuuttavan setin. Yhtyeen asema modernin metallin keskeisten nimien joukossa on perusteltu, ja se olisi hyvin voinut kantaa myös lauantain pääesiintyjän vastuun.

Yksi koko Tuskan lauantain parhaista esityksistä tuli lopulta hieman yllättäen Texasista. Kublai Khan TX yhdistää metalcorea, hardcorea ja metallia tehokkaasti ja ennakkoluuloni texasilaisia kohtaan hälvenivät ainakin hiukan.

Lauantain pääesiintyjältä tuli tiukka kuvauskielto. Kunnioitamme heidän toiveitaan jättämällä heidät myös mainitsematta tässä raportissa.

Alla lauantain kuvagalleriat.

HOKKA

Kallomäki

Dogma

 

Majestica

P.O.D.

Swallow the Sun

 

Kublai Khan TX

The Plot In You

 

The Funeral Portrait

 

Paleface Swiss

Trivium