Raahessa vuonna 1992 perustettu Charon esiintyi Helsingin Allas Livessä 14. elokuuta ja päätti samalla kesäkautensa täysimittaisella tähän mennessä suurimmalla omalla pääesiintyjäkeikalla.
Lähes loppuunmyyty ilta oli jälleen vahva osoitus siitä, että 2000-luvun suomalaisen goottimetallin nimekkäimpiin yhtyeisiin lukeutuva Charon kiinnostaa yhä valtavasti. Samalla keikka saattoi jäädä bändin viimeiseksi pitkäksi aikaa, sillä tulevaisuudesta ei tällä hetkellä ole tietoa.
Viime kesänä kahdeksan keikkaa kattaneen täysin loppuunmyydyn paluukiertueen tehnyt Charon on löytänyt yleisönsä uudelleen ja Allas Livessä vastaanotto oli sen mukaista. Katsojissa oli runsaasti myös ulkomailta saapuneita faneja, ja laulaja JP Leppäluoto kyseli välispiikissään, kuinka moni oli tullut paikalle Suomen ulkopuolelta. Ainakin Kanadan, Espanjan ja Belgian suunnalta oli saatu edustusta.
Leppäluoto vaihtoi osassa välispiikeistään myös englantiin ja muisteli samalla Charonin pitkää historiaa. ”Worthlessin” hän totesi olleen vuoden 1999 kiertueen avauskappale, kun tuolloin vielä suhteellisen tuore yhtye lämmitteli Sentencedia heidän kiertueellaan. Vuosikymmeniä myöhemmin sama biisi oli jälleen osa Charonin livesettiä.
Puolentoista tunnin ja 20 kappaleen mittainen keikka sisälsi odotetusti yhtyeen tunnetuimpia esityksiä, mutta myös harvinaisuuksia koko uran varrelta. Keskiössä oli edelleen Charonin läpimurtoalbumi ”Downhearted” (2002), jolta kuultiin peräti seitsemän poimintaa.
Mukaan mahtui materiaalia myös levyiltä, joita yhtyeen nykyisessä liveohjelmistossa ei aivan yhtä usein kuulla. ”The Dying Daylightsin” (2003) ”Guilt On Skin” nostettiin settiin vasta tämän vuoden keikoille, kun taas ”Tearstainedin” (2000) ”Sorrowbringer” ja ”Sorrowburn”-debyytin (1998) ”Wortex” edustivat uran alkupään harvinaisempaa materiaalia. Molempien kappaleiden kohdalla kyse saattoi olla peräti live-ensi-illasta.
Erityisesti Charonin myöhempien levyjen linjasta poikkeava ja raaka ”Wortex” oli rohkea valinta. Kappaleen aikana yleisössä näkyi hämmentyneitä ilmeitä, eikä ihme, sillä suuri osa paikalla olleista ei todennäköisesti ollut koskaan kuullut Charonia näin varhaisessa muodossa. ”Sorrowbringer” puolestaan sai Leppäluodolta ennen esitystä pohjustuksen opiskelijana Torniossa mustien kynttilöiden valossa kirjoitettuna kappaleena. Esityksen jälkeen JP totesi yksinkertaisesti ”olipas se synkkää”.
Synkkyys sopi kappaleeseen täydellisesti. ”Sorrowbringer” oli kaikessa melankolisuudessaan hieno kuulla livenä ja raskas soundi teki siitä vielä vaikuttavamman. Harvinaisten valintojen nostaminen osaksi suurta pääesiintyjäkeikkaa toi settiin myös sellaista yllätyksellisyyttä, jota pelkillä tunnetuimmilla hiteillä ei olisi saavutettu.
Charon julkaisi vuoden 2025 paluunsa yhteydessä uuden ”Fall Of Angels” -singlen, ja tämän vuoden keikoilla yhtye on päässyt uudelleen kiinni siihen tunnelmaan, joka teki siitä aikoinaan yhden suomalaisen goottimetallin tunnetuimmista nimistä. Allas Livessä kaikki tämä tuntui kulminoituvan yhdeksi suureksi fanien ja bändin yhteiseksi juhlaksi.
Kokonaisuutena keikka oli kenties tähänastisista Charonin paluukeikoista paras. Tuttujen biisien, harvinaisuuksien sekä vahvan live-energian yhdistelmä toimi erinomaisesti, ja yleisön reaktioista oli helppo päätellä, kuinka tärkeä yhtye monelle edelleen on.
Erityisen mielenkiintoiseksi illan teki myös se, että aiemmin ainoastaan CD-formaatissa julkaistut ”The Dying Daylights” ja ”Songs For The Sinners” (2005) saivat nyt ensimmäiset Suomessa myyntiin tulleet vinyylipainoksensa. ”Downheartedista” on ollut vinyylipainos aiemmin, mutta Suomessa albumia ei ollut tätä ennen vinyylinä julkaistu. Kaikista kolmesta albumista valmistettiin rajoitettu 400 kappaleen musta vinyylipainos. Kyseessä ovat yhtyeen omakustanteiset uusintajulkaisut, joita varten albumien alkuperäisistä miksauksista tehtiin uudet vinyylimasteroinnit.
Levyt olivat ensimmäistä kertaa myynnissä juuri Allas Liven keikalla, ja bändi jaksoi nimmaroida suuren määrän levyjä takahuoneessa ennen keikkaa. Signeerattuja kappaleita on edelleen saatavilla Enslain Metal Merchin verkkokaupasta tästä osoitteesta.
Charonin kesän viimeinen keikka oli puolentoista tunnin mittainen laaja läpileikkaus yhtyeen historiasta, uuden ja vanhan materiaalin kohtaaminen sekä hieno muistutus siitä, kuinka paljon kysyntää kotimaiselle goottimetallille edelleen löytyy. Ja koska yhtyeen tulevista liikkeistä ei tällä hetkellä ole varmuutta, jäi illasta ainutlaatuinen tunne.
Raportti ja kuvat: Riku Juutilainen © Metalliluola
Intohimoinen livekeikoilla kävijä ja fyysisen musiikin raskaan sarjan keräilijä. Hifistä hullaantunut ja albumien teknisestä toteutuksesta kiinnostunut seikkailija, jonka sydän sykkii eniten Nightwishille, mutta tarkassa seurannassa on hard rockin ja perinteisen hevin monipuolinen maailma 70-luvun Black Sabbathista aina 2000-luvun sinfonisen metallin aaltoon asti kaikkine orkestereineen. Vapaa-ajalla ohjelmaan kuuluu frisbeegolf, jos radoille vain keikoilta ennättää.
