Lahtelaista anarkiaa ja kapinaa esivaltaa vastaan tarjoilee Kapina-yhtye vihaisella debyytillään ”Päihteet, Pi*lu ja Politiikka”. Aiemmin muutaman singlen julkaisseen kuusikon sävellykset survotaan hardcoren, punkin ja thrashin filttereiden läpi.
Lyyrisesti Kapina limboaa paikoin läpi matalimpien aitojen (Homosammako, Mutsis On, Paska Housu) ja toisaalta taas yhtyeeltä löytyy painavampaakin sanomaa (Potilas nro. 6, Veistetty Maa). Huumoribändistä ei ole kyse, mutta ihan vakavissaan Kapinan mättöä ei ole suunniteltu kuuntelemaan. Liekö sitten yhtyeellä pohdinnan paikka jatkoa ajatellen, mennäänkö pissakakkaosastolla vai otetaanko totisemmin kantaa.
Kahden tyylillisesti täysin erilaisen laulajan käyttö on Kapinan valttikortti ja tuo iskevän kontrastin yhtyeen mättöön. Eikä muunkaan bändin suorituksista valittamista löydy. Kappalemateriaalin ollessa vielä hieman tasapaksuhkoa en epäile hetkeäkään, etteikö Kapina saisi livenä jäätävän kovat bileet pystyyn.
Erityismaininnan arvoista albumin kokonaisuudessa on Pyry Viitikon luoma kansitaide ja etenkin bookletin mainiot käsin piirretyt kuvitukset, joita on ilo seurata levyä kuunnellessa.
7/10
https://www.facebook.com/KapinaBand/
Heavyn moniottelija, vapaa-ajattelija, satanistisuvakki ja humanisti. Metallin maku suussa on vahvasti black-painotteinen, vaikka Judas Priest on se suurin rakkaus. Suunnittelen ja ylläpidän Luolan nettisivua ja brändi-ilmettä. Kirjoitan artikkeleita, arvioita, uutisia ja haastatteluja sekä kuvaan keikat ja festarit. Odotan, että Martti Servo tekisi joskus metallialbumin.
 Metalliluolan arvio, Pete Alander.){kind=link}