Tuska 2026 järjestettiin Helsingin Suvilahdessa 26.–28.6. Festivaali teki uuden kävijäennätyksen keräämällä kolmen päivän aikana yhteensä 66 000 festivaalivierasta. Perjantai ja lauantai myytiin loppuun 23 000 kävijän päiväkohtaisilla yleisömäärillä, ja sunnuntainakin alueelle saapui 20 000 kävijää. Metalliluola seurasi festivaalia paikan päällä koko viikonlopun ajan. Lue alta mietteet ja kuvagalleriat bändeistä.

Sunnuntai käynnistyi väsyneelle toimittajalle sopivalla tavalla, kun tanskalainen Neckbreakker ravisteli unihiekat silmistä. Vuonna 2020 perustetun detahcore-yhtyeen keikka oli napakka ja tehokas avaus festivaalin viimeiseen päivään. Samaan aikaan soittanut ruotsalainen Allt tuli myös tarkistettua nopeasti. Progressiivista metalcorea soittava yhtye toimitti oikein mainosti. Näiden jälkeen päälavalla soittanut Stam1na viimeistään herätteli sunnuntaihin tiukalla setillään.

Soilwork oli itselleni yksi sunnuntain kiinnostavimmista nimistä jo siitä syystä, etten ollut aiemmin päässyt todistamaan yhtyettä livenä. Göteborg-soundin ja melodisen death metalin keskeisiin nimiin kuuluva ruotsalaisyhtye esiintyi hyväntuulisesti ja karismaattisesti. Lavalla näkyi herrasmiesten keräämä kokemus, ja yhtye vaikutti aidosti nauttivan esiintymisestä, joka välittyi myös yleisöön.

Pienen hetken ehdin seurata myös kotimaista Saraa. Yhtye on ollut viime vuosina hyvässä nosteessa, ja telttalava olikin tupaten täynnä.

Kotimaisen metallin perustuksia valanut Tarot esiintyi oikeutetusti päälavalla. 1980-luvun alussa perustettu yhtye kuuluu suomalaisen perushevin keskeisiin nimiin, ja sen merkitystä on vaikea ohittaa.

Queensrÿche veti oman keikkansa kokemuksen tuomalla varmuudella. Yhtye kuuluu progressiivisen metallin keskeisiin nimiin, mutta omassa kuunteluhistoriassani se on jäänyt hävettävän vähälle huomiolle. Tuskan keikka korjasi tätä puutetta tehokkaasti.

Amorphis on tullut nähtyä lukemattomia kertoja, mutta yhtye toimii vuodesta toiseen. Tuskan päälavalla se veti jälleen komean keikan, jossa ammattitaito, biisit ja kokemus kohtasivat.

Sunnuntain odotetuin uusi tuttavuus oli itselleni The Browning. En tiennyt yhtyeestä yhtään mitään ennen Tuskaa, mutta electronicore-trion yhdistelmä elektronisia elementtejä, deathcorea, electroa ja technoa toimi aivan jäätävän hyvin. Siinä missä perjantaina metalliin yhdistettiin reggaeta, sunnuntaina mukaan iitettiin konemusiikin keinot. The Browning teki yhdistelmän vakuuttavasti ja nousi omassa sunnuntaissani selkeäksi Tuskan kohokohdaksi.

Tuska 2026 päättyi Bring Me The Horizonin keikkaan sateisessa säässä. Yhtye oli festivaalin päätösesiintyjäksi hyvä valinta, eikä sade estänyt onnistuneen festivaalin päätöstä. Kolmen päivän jälkeen Suvilahti oli tehnyt jälleen selväksi, miksi Tuska on kotimaisen metallikesän keskeisiä tapahtumia. Vielä erityismaininta sunnuntaille, jolloin Tuska kids -mahdollisti myös lasten saapumisen alueelle. See U next year!

Alla sunnuntain kuvagalleriat.

Allt

Soilwork

Amorphis

Queensrÿche

Malevolence

The Browning

Return To Dust

Sara

Tarot

 

Bring Me The Horizon