Vuoden 1974 debyyttialbumista alkaen ja lähes kolme vuosikymmentä eteenpäin, Rush toimi kuin sveitsiläinen kello ja julkaisi livealbumin jokaisen neljän studiolevyn jatkoksi. Sen jälkeen livejulkaisujen tahti on kiihtynyt, ja käytännössä jokaista suurta kiertuetta on seurannut konserttidokumentointi. On todennäköistä, että valtavan suosion saanut ja käynnissä oleva ”Fifty Something” -paluurundi saa myös oman muistomerkkinsä lähivuosina.
Kaikki tämä alkoi vuodesta 1976 ja ”All The World´s A Stage” -tuplasta, joka bändin omien sanojen mukaan päätti kanadalaisten uran ensimmäisen luvun. Nimi juontui William Shakespearen vajaat 300 vuotta aiemmin kirjoittamasta näytelmästä “As You Like It” (”Miten haluatte”) ja sana ”stage” on myöhemmin esiintynyt useiden Rush-livekiekkojen nimessä. Albumi taltoitiin yhtyeen läpimurtoa teemamonoliitti ”2112”-LP:tä seuranneella kiertueella kesäkuussa 1976. Paikkana toimi Massey Hall Torontossa, jossa nauhoituksia tehtiin kolmena iltana peräjälkeen.
1970-luvulla ilmestyi useita klassikkostatuksen saaneita livelevyjä kuten Deep Purplen ”Made In Japan”, Kissin ”Alive I ja II” Judas Priestin ”Unleased In The East”, Thin Lizzyn ”Live & Dangerous”, UFOn ”Strangers In The Night”, Scorpionsin ”Tokyo Tapes” sekä Peter Framptonin ”Frampton Comes Alive!” vain muutamia mainitakseni.
Vaikka ”All The World´s A Stage” nähdään listauksissa yllättävän harvoin, tupla-LP kuuluu ehdottomasti tähän eliittijoukkoon. Tuossa vaiheessa Rush ei vielä hyödyntänyt koskettimia ja syntetisaattoreita kuten seuraavalla vuosikymmenellä, joten fokus on trion kitara-basso-rummut-kolmiyhteydessä, jonka päälle Geddy Lee laulaa alkuvuosien huimiin korkeuksiin yltäneellä tyylillään. Se mitä Rushin taituruudesta on lukuisia kertoja sanottu, ei tarvitse turhaa toistoa, mutta 50 vuoden jälkeen tämä nimenomainen livedokumentti kannattaa ehdottomasti kaivaa kärkiesimerkiksi.
Toinen mahdollisesti aiemmin taustalle jäänyt havainto on, että Alex Lifeson on albumin kirkas tähti. Vaikka Lee ja edesmennyt Neil Peart loistavat omilla tonteillaan, nimenomaan Lifesonin soolot kiemurtelevat, laulavat sekä välittävät lukuisen kirjon tunteita, jotka tekevät tästä ikimuistoisen konserttijulkaisun.
”This is first side of our new LP, 2112”, julistaa Lee ja tunne on uskomaton, vaikka seuranneessa 15 minuutin loistavuudessa kyse ei ole koko teoksesta. Rush esitti sen täydessä kokonaisuudessaan ensimmäistä kertaa livenä vasta ”Test For Echo” -kiertueella 20 vuotta myöhemmin.
Erityisesti Rushin progressiivisen sekä eeppisen 1970-luvun materiaalin kanssa kotonaan olleen Terry Brownin tuotanto on lämmin, kirkas ja tasapainossa, jälleen kerran erityisesti Lifesonin kitara soi komeasti. Remasteroidut LP-julkaisut tämän vuosituhannen puolesta ovat ehdottomasti katsastamisen arvoisia. Kansitaide lukuisine konserttikuvineen tulee parhaiten oikeuksiinsa vinyyliversiossa, tämä pätee myös usean muun Rush-julkaisun kanssa.
Käytännössä tarjolla on kokonainen settilista Rushin 1976 kiertueelta. Alkuperäinen CD ei pystynyt käsittelemäään lähes 80 minuutin maksimikestoa, joten saksimista oli pakko tehdä. Vuonna 1997 ilmestyneelle remasteroidulle CD:lle saatiin palautettua puuttuvaa ääniraitaa sekä koruton lopetuskappale ”What You´re Doing”.
Livelevyt olivat suuressa suosiossa 50 vuotta sitten ja nosteen avulla ”All The World´s A Stage” myi viiden vuoden aikana platinaa. Amerikassa murrettiin yhtyeen toimesta ensimmäistä kertaa top-40 listoilla. Viiden vuosikymmenen lämpö hehkuu Rushin debyyttiliven yllä ja erityisesti nyt kun bändi jälleen kiertää maailmaa, on paikallaan iskeä tupla soittimeen ja nauttia legendan suvereenista showsta.
9+/10
Ville Krannila
1.Bastille Day
2.Anthem
3.Fly By Night/In The Mood
4.Something For Nothing
5.Lakeside Park
6.2112
7.By Tor And The Snow Dog
8.In The End
9.Working Man/Finding My Way
10.What You´re Doing
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
 Metalliluolan arvio, Ville Krannila.){kind=link}