Lost Society – Terror Hungry (2014)

MAINOS:



Kotimaisen thrashin johtotähti Lost Society on valloittanut kansainväliset markkinat kiitettävällä tehokkuudella lähes 15 vuotta kestäneen uran aikana. Yhtyeen linja on siirtynyt perinteisestä ja saksalaisvaikutteisesta thrashista enemmän amerikkalaista modernia metallia sekä metalcorea syleilevämmäksi. Tämä on todennäköisesti ollut välttämätön peliliike, sillä Sodomilla ei maailmaa nykyaikana valloiteta.

Vuosikymmen sitten nopeatempoisesta, voimakkaasta ja energisestä soundistaan tunnettu bändi loi itselleen toimivan markkinaraon. Yhtyeen ennätysajassa pinnalle nostanutta debyyttiä ”Fast Loud Death” vain vuotta myöhemmin seurannut ”Terror Hungry” on edeltäjänsä kaltainen perinteinen thrash metal -levy. Hyvässä ja pahassa. Kokoonpanon suosioon nostanut into ja asenne tekemiseen ovat läsnä jatkuvasti. Samalla biisien hyvin tuttuja soundi- ja sovitusratkaisuja hyödyntävät rakenteet eivät perusfanille tarjoa mitään suuresti sykähdyttävää.

Nimikappaleen kohdalla poiketaan aavistus kaavasta, mikä piristää heti kuuntelijaa. Muualla variaatiota ei ole ja jos tämänkaltainen perustavara on se mikä kolahtaa, on vaikea nähdä bändin tehneen mitään väärin. Päinvastoin huomattavasti heikommalla soittotaidolla ja tuotannolla varustettuja thrash-kiekkoja on saatu riesaksi kuin sieniä sateella. Nino Laurenne on onnistunut välittämään Lost Societyn suoraviivaisen esityksen riittävällä erottelulla äänimaisemassa.

Jonkinlaista irtiottoa silti kaipaisi. Lyhyen intron jälkeen kiihkeällä kitarariffillä ja seinän läpi vyöryvillä rummuillla käynnistyvä levyn avauskappale ”Game Over” asettaa heti vimmaisen sekä kaoottisen sävyn. Tämä intensiteetti säilyy pinnalla koko albumin 53 minuutin keston ajan. Pian tämän jälkeen soivat “Attaxic” sekä “Lethal Pleasure” käyvät myös prototyypistä, vokaalit soivat kirkkaasti ja repivästi, raakojen riffien seuratessa toisiaan. Bonuskappaleena ilmoille saadaan versio Twisted Sisterin kasariklassikosta ”You Can’t Stop Rock’n’Roll”. Valinta on hyvä, mutta Lost Society ei saa tulkinnasta irti mitään omaperäistä.

“Terror Hungry” nojaa vahvasti keulamies Samy Elbannan niskaotteen kiskaisevaan kitaransoittoon ja vokaalisuoritukseen. Muu ryhmä eli Arttu Lesonen, Mirko Lehtinen sekä Ossi Paananen tekee innokasta ja vahvaa työtä. Nuorten soittajien osaamiseen levy ei kaadu, mutta jonkinasteinen mielikuvituksettomuus torppaa askeleen hyvästä kiitettävään. Vielä tällä levyllä sanoitusten kuvasto on Tankard-henkistä, mutta jo tätä seuranneella ”Braindeadilla” siirryttiin onneksi monipuolisemmalle linjalle myös tällä osastolla. Pisteet hyvällä tavalla nostalgisesta kannesta on joka tapauksessa jaettava.

Lost Societyn thrash metal oli kymmenen vuotta sitten aggressiivista, raakaa ja elinvoimaista. Bändin uudemmilla levyillä on siitä huolimatta ollut ei-genre-puristeille selvästi enemmän annettavaa.

7+/10

Ville Krannila

1.Spurgatory
2.Game Over
3.Attaxic
4.Lethal Pleasure
5.Terror Hungry
6.Snowroad Blowout
7.Tyrant Takeover
8.Overdosed Brain
9.Thrashed Reality
10.F.F.E.
11.Brewtal Awakening
12.Mosh It Up
13.Wasted After Midnight
14.You Can’t Stop Rock’n’Roll

Profiili | + artikkelit

Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.