Ruotsalainen Sabaton on löytänyt oman kulmansa, jonka voimalla yhtye tahkoaa tasaisena kasvanutta suosiotaan eteenpäin. Bändi tuntuu jakavan metalliyleisöä, eräänlainen uudempi sukupolvi nostaa yhtyeen jalustalle, kun taas vanhankantaiset hevarit eivät noteeraa satunnaisesti ylilyövää sekä mahtipontista power metallia millään tavalla.
Merkittävät yhtyeet aiheuttavat aina tunteita ja Sabaton soittaa joka vuosi soundtrackina lukuisilla Euroopan arvokkaimmilla areenoilla sekä festarilla. Suomen keikkoja lienee takana jo kymmeniä, ja kaljateltan taustamusiikkina tutuksi käynyttä tavaraa on riittänyt matkalla 11. studiolevyn verran.
Bändin tapana on kirjoittaa historian merkkitapahtumista, sodista, taisteluista sekä henkilöistä. On sitten musiikista mitä mieltä tahansa, taitavasti ja markkinarako tunnistaen konseptit on rakennettu. ”Legends” kääntää huomion viimeiseksi mainittuihin eli vuosisatojen varrella vakuuttavia tekoja tehneisiin suuruuksiin.
Ensimmäisenä singlenä ja musiikkivideona ilmestynyt ”Templars” hakkaa marssiaan eteenpäin kuorojen sekä syntikoiden saattelemana. Vahvasti clicktrack-avusteisen kuuloiset rummut tikittävät tempoa, joka tuntuu vain kiihtyvän loppua kohden. Tästä matka jatkuu enemmän tai vähemmän samoissa uomissa. Kun kuulija uskoo voimametallin peruskiven saavuttaneen lakipisteensä, Sabaton löytää jostain vielä uuden vaihteen silmään.
Vokalisti Joakim Brodenin pub-lavalta kaikuva huuto on aina istunut samanaikaisesti huonosti sekä täydellisesti musiikkimaton päälle. Edeltävä lause kuulostaa mahdottomalta yhtälöltä, mutta todella riippuu siitä minkä asenteen kuulemaansa tällä kertaa ottaa.
Tällä kertaa Brodenin tulkinta ei varsinaisesti upota tätä laivaa, eikä kerää tarpeetonta huomiota. Hänen tukenaan raikuvat jatkuvat kuorot, joissa lienee ollut enemmän porukkaa tai digitaalista väritystä taustalla kuin kansilehden krediitit antavat ymmärtää. Verrattuna aiempaan yhtye tuntuu korvanneen aiemmin mainittua ylilyönyttä mahtipontista paisuttelua yksinkertaisemmalla power metal -poljennolla.
Kitaristit, riveihin palannut Thobbe Englund eturintamassa, ovat kieltämättä onnistuneet luomaan ”Legendsille” raskaita ja energisiä riffejä. Esimerkkinä ”A Tiger Among Dragons” antaa jopa mainiosti tilaa metalliselle soitolle. Tosin sävellyksinä riffit ovat niin kuluneita, että tavaramerkki on kadonnut aikaa sitten näkyvistä. Soolot ovat taitavasti toteutettuja ja tuovat esille muusikoiden virtuoositeetin ja teknisen osaamisen. Ne soljuvat yhteen muun bändin esityksen kanssa ongelmitta.
Kappaleiden lyriikat ovat, kuten Sabatonilta voi odottaa, historiasta kiinnostuneille mannaa ja täynnä viittauksia tunnettuihin hahmoihin. Kappaleet vievät kuulijat sankarillisiin tekoihin, suurten taisteluiden keskelle ja tuovat esiin henkilöitä, jotka ovat jättäneet jälkensä. Moni alakoululainen voi tästä saada kipinän tutustua historiaan yleisesti tarkemmin, ja jos näin käy se on nykypäivänä pelkästään positiivinen asia.
Albumi kuulostaa tuotannollisesti jykevältä. Soundit kaikuvat sovitusten tapaan suurella kaavalla; kitarat soivat kirkkaana ja koskettimet ovat etualalla – monessa kohtaa jopa liian voimallisesti esillä. Tasapainoa olisi tässä kohtaa kaivattu enemmän. Levyn tuotanto on ammattimaista ja energistä, mikä osaltaan korostaa bändin intensiivistä tyyliä.
Vaikka Sabaton-fania ei ”Legends” allekirjoittaneesta edelleen tee, on myönnettävä, että yhtyeellä on oma soundinsa, joka on muodostunut suosituksi ymmärrettävistä syistä ja lavashow vakuuttaa energiallaan. Uusi levy ei yhtyeen uskollisille faneille varmasti tuo pettymystä, ja niille joille bändin erinomaisuus ei ole auennut, ei se tule päitä kääntämään.
Ongelmana tähän suuntaan ei ole soitto, tuotanto, eikä edes Brodenin kestolattea suoritus vaan biisien täydellinen yllätyksettömyys. Bändi tuntuu kierrättävän samaa tempoa, samaa kuororakennetta, kertosäemodulaatiota sekä sovituspohjaa jokaisessa raidassa. Kaiken kruunaa luonnollisesti ruotsiksi vedetty päätöskappale, jossa vilautetaan sitä kuuluisaa folk-korttia.
”Legends” lienee jo tätä kirjoitettaessa myynyt vähintään kultaa ja platinaa, mutta jollain tavalla toivoisi näiden yhtyeiden edes yrittävän silloin tällöin haastaa itsensä. Tämä musiikki on se pahin esimerkki paikalleen juurtumisen johtamisesta pahanlaatuiseen puuduttavuuteen.
Levyllä ei ole käytännössä minkäänlaista yllätyksellisyyttä. Suurin osa nuoteista, melodiakuluista ja sovituksellisista ratkaisuista on ennakoitavissa tai herättävät mielleyhtymiä bändin vanhempaan materiaaliin. Yhtye toimittaa asiansa laadukkaasti ja operoi korkealla tasolla, mutta sielu tuntuu kadonneen koneistosta ”Carolus Rexin” muovaamaan maisemaan.
Kun asiaa tarkemmin pohtii, ”Legends” kuulostaa siltä, kuin tekoäly olisi työstänyt oman näkemyksensä uudesta Sabaton-levystä. Ajatus on niin pelottava, ettei tämän enempää tästä julkaisusta tee mieli sanoa.
6/10
Ville Krannila
1.Templars
2.Hordes Of Khan
3.A Tiger Among Dragons
4.Crossing The Rubicon
5.I, Emperor
6.Maid Of Steel
7.Impaler
8.Lightning At The Gates
9.The Duelist
10.The Cycle Of Songs
11.Till Seger
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
 Metalliluolan arvio, Ville Krannila.){kind=link}