Kissin perustajajäsen, laulaja ja monella tavalla todellinen johtohahmo Paul Stanley on omistanut leijonan osan urastaan pääyhtyeensä luotsaamiseen. 55 vuotta kestäneen taipaleen aikana Stanleylta kauppoihin on saatu vain kolme soololevyä, joista järjestyksessä toinen “Live To Win” ilmestyi 20 vuotta sitten ja seurasi aikanaan legendaarisella tavalla samana päivänä syksyllä 1978 julkaistuja neljän Kiss-jäsenen sooloja.
Stanleyn vuoden 1978 soolodebyytti ei aikanaan saanut ansaitsemaansa arvostusta ja jäi erityisesti kitaristi Ace Frehleyn yllättävän suosion saaneen LP:n varjoon. Kyseessä on siitä huolimatta erinomainen teos, joka esitteli hienojen sävellysten lisäksi selvästi kypsemmällä otteella mm. Free-yhtyeen vaikutteita sekä monipuolisempaa laulutekniikkaa.
Vuonna 2006 maailma oli erilainen, ja Kiss oli alkuperäismiehistön jo toisen kerran hajottua vakiintunut kiertämään maailmaa vahvasti nostalgiapainotteisena showna. Tuolloin kukaan ei uskonut bändin enää levyttävän uutta musiikkia, joten “Live To Win” tarjosi parhaan mahdollisen korvikkeen. Stanley kuvaili myös itse olevansa elämässään ja muusikkona eri pisteessä kuin Kissin 1970-luvun räjähdysmäisen suosion huippuvuosina, ja tämä oli materiaalista aistittavissa.
Paul kasasi ympärilleen laadukkaan joukon sessiomuusikoita taustatiimiksi. Vanha Kiss-sotatoveri Bruce Kulick soittaa bassoa muutamassa kappaleessa ja lahjakas John 5 vierailee kitarassa. Sävellystyössä niin ikään Stanleyn kanssa lukuisia kasariklassikoita kirjoittanut hittikone Desmond Child ja samat meriitit omaava Holly Knight ovat olleet apuna. Ruotsalainen pop-tuottaja/säveltäjä Andreas Carlssonin kädenjälki kuuluu muutamassa biisissä ja samaan Ruotsi-tiimiin kuuluva Harry Sommerdahl soittaa suurimman osan kosketinsoitinosuuksista.
“Live To Win” on sielultaan erilainen tuotos kuin “Paul Stanley“, mikä lienee odotettavissa kun välissä ehti kulua 28 vuotta. Tässä yhteydessä painotus on selkeästi radioaalloissa ja uuden vuosituhannen AOR-soundissa. Kuten usein Kiss-veteraanin materiaalissa, levyn nimikappale asettaa tahdin ja biisi on vahvalla koukulla eteenpäin kulkeva elämäntapaohje, jossa jokainen nuotti ja laulajan vokaalilinja tuntuu tarkkaan laskelmoidulta. Kun tekijöinä ovat aiemmin mainitut ikonit, ei tästä huonoa lopputulosta voi millään saada aikaan ja kertosäkeen koukut ovat vastustamattomia.
Jatko seuraa enemmän tai vähemmän samaa kaavaa. Periaatteessa kyse on melodisesta hard rockista, mutta toisaalta rock sillä tavalla kuin monet pitkän linjan Kiss-fanit sen mieltävät, on tästä kaukana. Stanley laulaa hyvin ja jälleen perus Kiss-materiaaliin verrattuna monipuolisemmin. Tämä oli yksi vahvuuksista jo “Paul Stanley” -albumilla. Sliipattu soundi, vahvasti prosessoitu äänimaailma sekä teemojen samankaltaisuus ovat korvanneet jonkinlaista raakaa viattomuutta ja ylilyövää paisuttelua, jonka varaan Stanleyn parhaat kappaleet rakensivat voimansa sekä kunniansa vuosikymmenien ajan.
Kohokohdaksi nousee “Bulletproof“, joka ainoana hetkenä luo suoraa siltaa vanhaan ja voisi olla kasarikauden Kiss-levyiltä nostettu. Erityisesti keskinkertainen “Hot In The Shade” olisi hyötynyt tämänkaltaisesta materiaalista. Kuten vuoden 1978 albumin loistavasti päättänyt “Goodbye“, myös “Live To Winin” lopetus on vakuuttava ja Stanleyn, Childin sekä John 5:n yhteistyö “Where Angels Dare” onnistuu kutomaan hitaasti huippunsa kasvavan sovituksen, jonka melodia löytää kotinsa vasta useamman kuuntelukerran myötä.
Balladeissa “Second To None” ja “Loving You Without You Now” Paul osoitti olleensa tuolloin vielä huipputason vokalisti. Näillä ei haasteta “Hold Me Touch Men” tai “Tonight You Belong To Men” dramatiikkaa, mutta muutamat hitaat voi näiden tahtiin mielellään siitä huolimatta taivutella.
Stanley suuntasi levyn julkaisun jälkeen klubikiertueelle, jonka aikana kuultiin laulajan soolomateriaalin lisäksi useita hienoja tulkintoja Kiss-klassikoista. Rundilta taltioitu live-DVD “One Live Kiss” kannattaa ehdottomasti tarkistaa, sillä mahdollisesti viimeistä kertaa kuultiin myös vokaalien osalta huippuesityksiä. Tulevina vuosina Stanleyn ääni alkoi väistämättä pettää ja taustanauhojen käyttö oli arkipäivää Kissin viimeisillä kiertueilla. Paul palasi soolokantaan joitain vuosia sitten Paul Stanley’s Soul Station -projektilla, joka on vaihtanut suunnan rockista soul-musiikkiin. Soul oli keulamiehen oma nuoruuden suosikkilaji, ja lienee selvästi helpompi tulkita nykyisin kuin ne kuuluisat korkealta sekä kovaa -osuudet.
“Live To Win” ei ole klassikko, mutta Stanleyn ammattitaito, laulusuoritus ja kokemus nostavat tämän lajissaan jopa muutamaa vuotta myöhemmin ilmestyneiden viimeisten Kiss-levyjen edelle.
8/10
Ville Krannila
1.Live To Win
2.Lift
3.Wake Up Screaming
4.Everytime I See You Around
5.Bulletproof
6.All About You
7.Second To None
8.It´s Not Me
9.Loving You Without You Now
10.Where Angels Dare
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
 Metalliluolan arvio, Ville Krannila.){kind=link}