Rush – Clockwork Angels (2012)

Rushin viimeiseksi jäänyt studiolevy ”Clockwork Angels” täyttää vuosikymmenen. Kanadalaisryhmä päätyi lopulta työstämään teemalevyn. Ratkaisu yllätti, sillä kyseessä oli bändin ensimmäinen täyspitkä tässä formaatissa. 1970-luvulla koko concept-termin pioneeriksi nimetyn Rushin historiasta ei löydy ainuttakaan kokonaista LP:tä, joka olisi sidottu yhteen teemaan, ainoastaan yksittäisiä albumipuolen kattavia teoksia kuten ”Cygnus X -1” ja tunnetuimpana ”2112”.

Yhtye ei sitoutunut ratkaisuun suorin tein, osittain koska teemalevy on progressiivisille yhtyeille lähes sääntö poikkeuksen sijasta. Neil Peart päätyi lopulta kirjoittamaan läpileikkaavan tarinan, mutta halusi samalla jokaisen kappaleen toimivan myös omana kokonaisuutenaan. ”Clockwork Angels” kertoo nuoresta miehestä, joka seuraa unelmiaan. Hän kulkee järjestyksen ja kaaoksen voimien repimänä, ajan edustaessa näitä ristiriitoja. Nuorukainen pyrkii täydellisyyteen, jota sekasorron ja epäjärjestyksen keskellä on mahdoton löytää.

Levyn avaavat ”Caravan” ja ”BU2B” ilmestyivät kaksi vuotta ennen albumin julkaisua digitaalisena singlenä, ja yhtye päätyi esittämään molempia livenä ”Time Machine” -kiertueella. Loput albumista viimeisteltiin vasta kiertueen päätyttyä ja julkaisun jälkeen työnnettiin soittoon vielä kolme singleä lisää. Markkinointi oli huipussaan, vaikka Rushia ei koskaan tunnettu kaupallisena yhtyeenä. Yhtye osasi luoda odottavan tunnelman harvakseltaan toteutuneiden julkaisujen välille kuten vokalisti/basisti Geddy Lee totesi Helsingin konsertin puolivälissä vuonna 2011: ”Olemme noin 100-vuotiaita, joten pidämme tässä vaiheessa settiä tauon, levätkää te myös”.

”Clockwork Angelsin” musiikki on yllättävän raskasta ja perusasioihin nojaavaa. Leen syntetisaattoria kuullaan, mutta hyvin hillitysti painottaen oikeaa kohtaa sovituksissa. Suuresti arvostamani Alex Lifeson soittaa ajoittain jopa raivoisan terävästi, myös painottaen kahden vuosikymmenen takaisten lähes vesitettyjen kitaraosuuksien olevan täysin takanapäin. Peart soittaa vimmalla ja tyylilleen uskollisen teknisellä taituruudella, jonka intensiteettiin takana ollut 40 vuoden ura ei näyttänyt lainkaan vaikuttavan. Parhaat kappaleet kuten ”BU2B” ja ”The Wreckers” ovat taidokkaan melodisia, ja jokainen instrumentti saa tilaa toimien aina sovituksen ehdoilla.

Tuottaja Nick Raskulinecz muodostui bändin viimeisten vuosien luottomieheksi, ja ”Clockwork Angelsin” lämmin tuotanto on kaukana ”Grace Under Pressuren” kylmästä ja 1980-luvun tunkkaisesta soundimaailmasta. Jotkut nostavat päätösluvun jopa yhtyeen parhaimmistoon, jota se ei missään nimessä ole. ”2112”, ”Moving Pictures”, ”Signals” sekä rikollisen aliarvostettu ”Counterparts” ampuvat kaikki kohtalaisen selvällä marginaalilla edelle.

Yhtyeen viimeisten 15 vuoden tuotannosta ”Clockwork Angels” sen sijaan selviytyy voittajana ja suurilta osin levyltä välittyvän äärettömän kokemuksen sekä kypsyneen yhteistyön lämmön avulla, joitain epätasaisia kokonaisuuksia julkaisseen Rushin tasaisuus on huipussaan tällä levyllä.

”Clockwork Angels” merkitsi väjäämätöntä päätöstä reilun vuosikymmenen jatkuneelle uudelleen tulemiselle. Rush soitti vielä harvakseltaan livenä sen jälkeen. Vuonna 2015 toteutuneen 40-vuotisjuhlakiertueen ja sen dokumentoineiden julkaisujen jälkeen esirippu sulkeutui lopullisesti. Peartin kuollessa aivosyöpään tammikuussa 2020, oli jo kauan ollut selvää, ettei paluuta enää tapahtuisi.

”Clockwork Angels” ylsi peräti kakkospaikalle Billboardin listoilla, ehkä ostavan yleisön tunnistaessa esiripun laskeutumisen. Neil Peart avaa levyn VoltairenCandide”-teoksesta nostetuilla sanoilla “in a world lit only by fire” ja päättää sen osuvasti toteamalla “hope is what remains to be seen”. Rush vetäytyi näyttämöltä arvolleen sopivalla tavalla, toista samankaltaista ilmiötä voi vain toivoa saapuvaksi.

8/10

Ville Krannila

1.Caravan
2.BU2B
3.Clockwork Angels
4.The Anarchist
5.Carnies
6.Halo Effect
7.Seven Cities Of Gold
8.The Wreckers
9.Headlong Flight
10.BU2B2
11.Wish Them Well
12.The Garden

Website | + artikkelit

Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.