Hammerfall – (r)Evolution (2014)

Ruotsin metallin johtava tähti Hammerfall palaa yhdeksännellä albumillaan ja kohtalaisen kovat paineet niskassaan. Edellinen levy ”Infected” oli paha pettymys, mutta tosiasiassa vain pitkään jatkuneen laskusuuntaisen kehityksen pohjapiste. Bändi tiedosti tilanteen itsekin ja otti pitkän tauon ladatakseen akkuja ja luovaa prosessia. Tauko on selkeästi tullut todella tarpeeseen sillä uudella ”(r)Evolution” levyllä Hammerfall soi komeampana kuin kertaakaan sitten vuoden 2002 ”Crimson Thunderin.”

Heti kärkeen kajahtava ”Hector’s Hymn” saa hymyn nousemaan huulille. Bändin Hector-maskotti on palautettu kunniapaikalle lähes 15 vuoden tauon jälkeen ja vielä kauemmin on siitä, kun tuottaja Fredrik Nordström viimeksi väänteli nuppeja yhtyeelle. Nämä ovat kuitenkin toisarvoisia seikkoja, sillä Hammerfall nousee ja kaatuu sävellystensä mukana. Ja tällä kertaa ne, kiitos ja kunnia, todellakin kantavat. ”Hector’s Hymn” sisältää kaiken mikä Hammerfallissa on parasta, nopea sahausriffi, mahtipontiset sanoitukset, kuorot, sopivassa kohdassa kajahtavat tuplabassarit, muistettava kertosäe ja korkealla liitävät kitaramelodiat.

Avauskappaleen jälkeen nimenomaan tasaisuus on bändillä valttia. Kuorolaulut kaikaavat, tuplakitaramelodioita viljellään ja nopeat riffit seuraavat toistaan. Myös keskitempoisia biisejä on useampia kuten parhaassa hevissä pitääkin. Biisit eivät loista sovitustensa nerokkuudella vaan homma pidetään parhaaseen Hammerfall-tyyliin yksinkertaisena ja turhat kikkailut on jätetty sivuun. Aiheet vaihtelevat Game Of Thrones- ja Black Sabbath-tributoinnista yhtyeen aina hyvin hallussa olevaan metallin ylistykseen.

Kitaristit Oscar Dronjak ja Pontus Norgren hoitavat kenttänsä takuuvarmasti. Ja pohjalla Anders Johanssonin ja Fredrik Larssonin työskentely tukee kokonaissoundia mainiosti ja on lisäksi tuotettu hienosti luomaan musiikkiin lisää rankkuutta ja jykevyyttä. Laulaja Joacim Cans jakaa mielipiteitä ja pahimmillaan hänen laulunsa onkin ollut melkoista vikinää. Nyt homma pelaa kuitenkin paremmin, ja ennen kaikkea niitä yli vedettyjä siirappisia balladeja on onneksi vältetty. Sen sijaan amerikkalainen jo ”Infectedillä” taustajoukoissa esiintynyt James Michael laulaa jostain syystä joitakin soolo-osuuksia kolmessa kappaleessa. Hieman ihmettelen tätä ratkaisua, sillä mitään oleellista lisäarvoa tämä ei biiseihin mielestäni tuo. Kaikki lauluosuudet on nauhoitettu Kaliforniassa Michaelin valvonnassa.

”(r)Evolution” jättää kuuntelun jälkeen iloiset tunnelmat. Levy aiheutti kotimaassaan sellaista kohinaa, että listaykköseksi siellä mentiin pian julkaisun jälkeen. Albumi ei uhkaa kolmen ensimmäisen Hammerfall-kokopitkän asemaa yhtyeen katalogin kärjessä, mutta pitkän synkän kauden jälkeen se valaisee pimeää metallisyksyä sen verran voimakkaasti, että vasaralogoiset nahkatakit on kaivettava kaapin pohjalta ja ryhdyttävä todenteolla odottamaan yhtyeen klubikeikkaa näille rannoille.

8+/10

Ville Krannila

HammerFall_-_(r)Evolution

1.Hector’s Hymn
2.(r)Evolution
3.Bushido
4.Live Life Loud
5.Ex Inferis
6.We Won’t Back Down
7.Winter Is Coming
8.Origins
9.Tainted Metal
10.Evil Incarnate
11.Wildfire
12.Demonized

Website | + posts

Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here