Tanskalainen progressiivisen heavyn veteraaniyhtye Royal Hunt on tehnyt rohkean ratkaisun ja julkaissut uuden ”Cast In Stone” –albumin oman North Point –levymerkkinsä kautta. Aiemmin mm. Frontiersille ja SPV:lle levyttänyt bändi luottaa nykyisin maineeseensa erityisesti Japanissa sekä itäblokin maissa. Uutta levyä on valmisteltu pitkään ja edellisten ”A Life To Die For”- sekä ”Devil’s Dozen” – kiekkojen positiivinen vastaanotto on toisaalta nostanut odotuksia entisestään.
Riveihin joitain vuosia sitten palannut DC Cooper omaa edelleen vakuuttavan äänen, vaikka mieluummin kuuntelin häntä Silent Forcen ensimmäisten levyjen perinteisen metallin iloittelun yhteydessä. Yhtye on Cooperin paluun myötä saanut jossain määrin uutta tuulta purjeisiinsa, ja progressiivisuuden vastapainoksi melodista vaihdetta on samalla isketty enemmän silmään. Andre Andersenin kappaleet ovat sovituksellisesti kauniita ja ajoittain miehen vakuuttavat kosketinsoitinkuviot maalaavat levyllä biisien ylle loistavia mattoja.
Samat tutut Royal Hunt -elementit ovat läsnä ”Cast In Stonella”. ”Fistful Of Misery” käynnistyy Def Leppardin ”Women”–hittiä peilaavalla kitarakuviolla ja esittelee bändin tyylitajun parhaimmat puolet. Singlenä ilmestynyt ”A Million Ways To Die” yhdistää samalla tavalla yhtyeen musiikillisen taituruuden kuulaasti soiviin melodioihin ja tarttuvaan kertosäkeeseen. Kappalemateriaali on kautta linjan vahvaa, joskin tarvitsee ehdottomasti useamman kuuntelukerran avautuakseen kunnolla. Tästä syystä on erityisen harmillista todeta, että ”Cast In Stonen” tuotanto kampittaa biisit pahasti.
Andersen ylistää saatteessa levyn soundia analogiseksi ja ylikompressoinnin vastakohdaksi, joka hengittää kuten rock-levyjen kuuluu. Tavoite on ollut oikea, mutta valitettavasti tuotanto on elämää suurempaa äänimaailmaa tavoitellessaan ajautunut pahasti pusikkoon. Biisit kuulostavat demoilta ja tämän kaltaiselle progressiiviselle ja melodiselle heavylle se on kerrasta poikki ja kuolinisku.
Erityisesti Cooperin ääni on haudattu elottomilta kuulostavien rumpujen ja hampaattoman kitaravallin taakse. Ainoastaan Andersenin koskettimet soivat lähes kuten ennen, mikä vain korostaa soundin kokonaisuuden pahasti riitelevää kontrastia. Fanille levyn kuuntelusta muodostuu raskas kokemus, sillä biiseistä ei saa irti niitä nyansseja joiden löytäminen parilla edellisellä Royal Hunt -pitkäsoitolla teki niistä niin nautittavia teoksia. Uusia ystäviä ”Cast In Stone” tuskin bändin leiriin tuo.
Royal Hunt on omassa genressään yksi mestareista ja viisikolle toivoisi menestystä tämän kaltaisen musiikin vaikeassa markkinatilanteessa. Uusimmalla levyllään yhtye pitää musiikillisesti oman korkean tasonsa, vaikka mitään mullistavaa tai erityisesti menneisyyden merkkiteoksia haastavaa ei kuulla. Sen sijaan levyn kellarituotanto ei tee bändille palvelusta ja sen myötä on vaikea uskoa ”Cast In Stonen” nousevan 30 vuoden katalogissa kovin korkealle.
7-/10
Ville Krannila
1.Fistful Of Misery
2.The Last Soul Alive
3.Sacrifice
4.The Wishing Well
5.Cast In Stone
6.A Million Ways To Die
7.Rest In Peace
8.Save Me II
”Cast In Stone” -albumin saa tilaukseen linkistä.
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
 Metalliluolan arvio, Ville Krannila.){kind=link}