20 vuotta täyttävä ”Enemy Of God” on merkittävä albumi saksalaisen thrash metal -legenda Kreatorin tuotannossa. Yhtye koki eräänlaisen renesanssin tälle vuosituhannelle saavuttaessa ja uuden kitaristin Sami Yli-Sirniön sekä ”Violent Revolution” -levyn myötä oltiin kovassa iskussa. Tahti vain kiihtyi tästä eteenpäin ja 2005 alussa markkinoille saatettu ”Enemy Of God” on vielä edeltäjäänsä tiiviimpi sekä murskaavampi kokonaisuus.
Albumi esittelee yhtyeen evoluutiota säilyttäen samalla aggressiivisen perusolemuksensa terävillä riffeillä ja taukoamattomalla Ventorin rumputulituksella . Mille Petrozzan ärisevä laulutulkinta lisää intensiteettiä poliittisesti latautuneisiin ja yhteiskunnan mätää perusolemusta luotaaviin sanoituksiin. ”Enemy Of God” ja ”Impossible Brutality” herättävät ajatuksia, vaikka musiikki ei osuisi aivan omimpaan hermoon.
Viimeisimmillä teoksilla Kreator on ajoittain luisunut tylsempään saarnaamiseen, mutta Millen ajanhermo oli vielä 20 vuotta sitten kohdallaan. Keulamiehen mukaan suuri osa tarinoista kertoi terrorismista ja sen herättämästä kauhusta. Musiikillisesti Kreatorin kyky yhdistää melodia ja raivo kannattelevat aavistuksen keskinkertaisempia biisejä kuten ”Dystopia” ja ”Voices Of The Dead”. Ventorin työskentely on aina ollut Kreatorin selkäranka, ja mies hakkaa kappaleet läpi taatun varmalla raivolla.
Nimikappale ja ”Impossible Brutality” ovat jääneet parhaiten suuremman yleisön mieleen, mutta todelliseksi kohokohdaksi nousee ”When Death Takes Its Dominion”, joka sisältää monimutkaista kitaratyöskentelyä sekä mieleenpainuvia koukkuja. Myös perinteisesti eeppiseksi huipentumaksi uudemmilla Kreator-teoksilla noussut päätösraita vakuuttaa. ”The Ancient Plaguessa” Mille toteaa kylmällä hurskaudella ”Let us close our eyes, and dream of the plague, among the wolves of wrath. Death to the world.”
Tuotanto on tarkasti tasapainossa, mutta vangitsee samalla bändin live-energian tehokkaasti. Andy Sneapin kädenjälki sopi hyvin aikakauden thrash metal -virtauksiin ja erityisesti Kreatorin soundiin hän on saanut loihdittua toimivan äänimaailman. Yhtyeen 1980-luvun puolivälin klassikoiden ystävät todennäköisesti eivät saa tästä samalla tavalla potkua irti, mutta bändin kasvun ja kehityksen kaaren seuraaminen on ollut vuosien varrella mielenkiintoista.
Vaikka ”Enemy Of Godia” on usein ylistetty intensiivisyydestään ja teknisestä taidokkuudestaan, tietyt seikat eivät välttämättä miellytä kaikkia. Levy voi tuntua jankkaavalta ja useat kappaleet noudattavat samanlaista rakennetta ja tempoa.
Hiotumpi lähestymiskulma saattaa riisua osan siitä raa’asta, rosoisesta olemuksesta, joka oli ominaista varhaisille Kreator-albumeille. Eräät fanit tuntuvat leimaavan kaiken sen jälkeen tulleen pettymykseksi, ja suosivat jalostamatonta soundia.
Sanoitukset ovat kiistatta raskaskätisiä. Poliittisen ja yhteiskunnallisen levottomuuden teemat esitetään niin suoraviivaisesti, että ne saattavat tuntua yksinkertaisilta tai nyansoituilta satunnaiselle kuuntelijalle. Silti kokonaisuudessaan ”Enemy Of God” on vankka lisä Kreatorin diskografiaan. Seurannut ”Hordes Of Chaos” ja vuoden 2017 “Gods Of Violence” laittoivat tästä huolimatta riman vielä aavistuksen ylemmäs.
8+/10
Ville Krannila
1.Enemy Of God
2.Impossible Brutality
3.Suicide Terrorist
4.World Anarchy
5.Dystopia
6.Voices Of The Dead
7.Murder Fantasies
8.When Death Takes It’s Dominion
9.One Evil Comes – A Million Follows
10.Dying Race Apocalypse
11.Under A Total Blackened Sky
12.The Ancient Plague
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
 Metalliluolan arvio, Ville Krannila.){kind=link}