Marilyn Mansonin “Antichrist Superstar” tänään 20 vuotta

marilynmanson96

Vuonna 1996 grunge tuli tiensä päätökseen ja monet pitävät yhä Marilyn Mansonin 20 vuotta sitten julkaisunsa saanutta albumia ”Antichrist Superstar” lopullisen tappoiskun antajana. Levy oli väkivaltaisuudessaan, nihilistisyydessään ja kristinuskoa pilkatessaan vastaan kaikkia yhteiskunnan tukipilareita. Grunge oli myynyt synkkyydellään miljoonia ja noussut valtavirran musiikiksi saaden jossain määrin turvallisen aseman, Mansonia ei kuitenkaan voitu lakaista maton alle ja albumin menestyksen myötä artisti nousi yhdeksi aikakauden kohutuimmista hahmoista.

Shokeeraamaan kaikilla teoillaan pyrkineen rokkarin liekki paloi nopeasti ja shokin väistyessä 2000-luvun puolella Mansonin musiikistakin oli jäljellä enää savuavat rauniot. Edellisen vuosikymmenen loppupuolella hänen yhtyeensä oli kuitenkin teollisen metallin saralla parasta mitä tällä paljon parjatulla musiikinsaralla oli tarjota.

”Antichrist Superstar” oli Mansonin kolmas julkaisu Interscope/Nothing levy-yhtiölle, ja kolmas perättäinen yhteistyö Nine Inch Nailsin Trent Reznorin kanssa. Se levytettiin New Orleansin lämpimässä kosteudessa pääosin kesän 1996 aikana. Molemmat Reznor ja Manson viittasivat levytysolosuhteisiin sekä kaupunkiin Helvettinä maan päällä. Tämä ympäristö inspiroi  osaltaan levyn vihaista ja klaustrofobista tunnelmaa. Levytykset kestivät viisi kuukautta, mutta sessioita oli edeltänyt vuoden luova prosessi. Reznorin rooli oli tuoda haastava tarina, moniulotteinen musiikki ja Mansonin tulkinta yhteen ja organisoida se toimivaksi kokonaisuudeksi.

marilynmansonacss01734

Kyseessä oli kolmen levyn yhteenliittävän tarinan ensimmäinen julkaistu teos, mutta Manson on myöhemmin paljastanut kyseessä olleen itseasiassa käänteisen trilogian päätösosa. Tarina alkoi siis vuoden 2000 ”Holy Wood” albumista jatkuen vuoden 1998 ”Mechanical Animalsin” kautta ”Antichrist Superstariin.” Levyn julkaisun aikoihin ja sitä seuranneena vuotena Manson antoi paljon haastatteluja ja avasi levyn teemaa:

Maailman tuhoaminen on helppoa: kun tuhoat itsesi, maailmaa ei enää ole. Ja maailman on loputtava, jotta heikkous ja kontrolli loppuvat. Näitä ajatuksia halusin tutkia ja välittää levyllä. Antichrist Superstar on olentona hyvin nihilistinen, mutta se kuvastaa myös meissä kaikissa piilevää inhoa ihmiskuntaa kohtaan. Levy on tarina suhteestani Luciferiin, hänen lankeamisestaan ja halustaan olla oma jumalansa. Mielestäni nyt jos koskaan täydellinen Antikristus olisi viihdyttäjä, koska viihdyttäjillä on eniten valtaa ja mahdollisuuksia, heillä on politiikka ja uskonto yhdessä ja samassa paketissa.

Levyn nimi napattiin Andrew Lloyd Webberin tunnetusta 1970-luvun musikaalista ”Jesus Christ Superstar.” Manson kertoi sen merkityksestä aikanaan seuraavaa:

Se oli hyvin voimakas viesti, totalitääristä ja sitä kautta puhdasta rock’n’rollia. Ihmiset syyttivät minua natsi-imagon välittämisestä, mutta minähän olisin yksi ensimmäistä natsien tuhokohteista. Se on ironista; teen pilkkaa kristinuskosta luokittelemalla itseni fasistiksi, mutta niin tekee myös rock’n’roll. Se on kaikki samaa roskaa. Olen sanonut, että Marilyn Manson on suurempi kuin Saatana, koska ihmiset aina liittävät minut häneen ja se on vain osa totuudesta. En usko, että Saatana on pärjännyt yhtä hyvin kuin minä viime vuoden aikana ja saanut kristityt yhtä vihaisiksi. En koe olevani paha tai tekeväni mitään erityisen pahaa, mutta heidän silmissään olen pelkkää pimeyttä ja se sopii minulle hyvin. Haluan tuhota heidän määritelmänsä.

Levy koostui kolmesta musiikillisesta sekä erillisen tarinan osan kertovasta ympyrästä ja 16 kappaleesta. ”Cycle I: The Heirophant” seuraa ”wormboyn” eli matopojan tuskaista elämää puhtaan vihan kautta. Alun kappaleet kuten ”Irresponsible Hate Anthem” sekä ”The Beautiful People” olivat industrial hevin taidonnäytteitä, vihaisia, likaisia ja vastustamattoman melodisia.

”Cycle II: Inauguration Of The Worm” toi sovituksiin monipuolisuutta ja eri kerroksia kosketinten vallatessa enemmän alaa. Tarinan protagonisti alkaa muodonmuutoksensa hyväksikäytetystä sekasikiöstä valtansa ja voimansa tajuavaksi tyranniksi. Matka kulkee ”Cryptorchidin” tuskan ja ”Mister Superstarin” narsistisen maailmankuvan kautta ”Angel With The Scabbed Wingsin” kulminaatiopisteeseen. Biisien aikana alun itseinho muuttuu yhä enemmän halveksunnaksi ympäröivää maailmaa ja yhteiskuntaa kohtaan.

”Cycle III: Disintegrator Rising” alkaa levyn nimikappaleella, joka toi fasismisyytteet Mansonin niskaan. ”The Reflecting God” on viimeisen ympyrän kohokohta, ja biisin kyyniset avaussanat ”your world is an ashtray” johdattavat mukaansa synkkään tarinaan, Mansonin puhuessa itsestään ja syytöksistään, jotka mies heijastaa takaisin kuin peili. ”Man That You Fear” päättää levyn, mutta oli itseasiassa ensimmäinen kappale, joka kirjoitettiin albumille. Lopuksi kuullaan samat säröäänet kuin levyn alussa. Levy ja biisi loppuvat epätoivoisiin sanoihin:

There’s no one left to hear you scream, there’s no one left for you

When you are suffering, know that I have betrayed you

Mansonin lisäksi levyä hallitsevat Reznorin tuotanto ja sovitusmaailma sekä Twiggy Ramirezin kitarat. Madonna Wayne Gacy sekä Ginger Fish täydentävät paletin koskettimilla, ohjelmoinnilla sekä rummuilla. Biisit eivät toimi taustamusiikkina vaan vaativat keskittymistä ja tarinaan perehtymistä, Mansonin persoonallinen ääni ja musiikin tikkaava rytmi ärsyttivät monia ja yli 70 minuutin kestollaan teollisen metallin vihamiehet saivat julkaisusta lisää vettä myllyynsä.

mmband

Albumin kannen suunnitellut P.R. Brown kertoi Mansonin näyttäneen hänelle mustavalkoisen vuonna 1991 kuvatun kauhuelokuvan ”Begotten” ja selittäneen albumitrilogian idean sen kautta. Kannen tuli kuvastaa Mansonin muotoutumista madosta antikristukseksi. Siitä tehtiin kaksi versiota, joista toisessa Manson kuvattiin paidattomana, madon roolissa ja toisen puku päällä muodonmuutoksensa jälkeen. Kannen kuviosta löytyvät neljä sanaa ”Heart, Mind, Complacent, Malice” olivat yhdessä Brownin suunnittelemassa mallissa, jonka taiteilija oli aiemmin lähettänyt Mansonille.

Se kuvastaa symbolista kompassia, sydän on mielen vastakohta ja tyytyväisyys puolestaan ilkeyden. Se sopi levyn teemaan.

Albumin sisälehdestä löytyi vielä varsin vastenmielisiä kuvia Mansonista kuoriutumassa madonasustaan. Useassa kuvassa laulajalla on selässään enkelin siivet kuvaamassa hahmon uudelleen syntymistä. Manson oli niin vakuuttunut Brownin työstä, että palkkasi miehen vastaamaan kolmen seuraavankin albumin kansitaiteesta.

”Antichrist Superstar” toi lopulta Marilyn Mansonille suuren läpimurron ja sen mitä hän toivoi eniten: mainetta ja huomiota suuren maailman silmissä. Julkaisun jälkeen yhtye suuntasi vuoden kestäneelle ”Dead To The World”– kiertueelle, josta julkaistiin samanniminen dokumentti vuonna 1998. Bändi soitti yleensä läpi lähes koko levynsä konserteissa, tosin ei samassa kappalejärjestyksessä. Vuosien varrella ja erityisesti Mansonin tähden hiipuessa, ”Antichrist Superstar” ja seurannut kiertue ovat nousseet rock-maailmassa lähes myyttiseen asemaan.

manson_godform

 

Albumia edeltänyt ”The Beautiful People” nousi massiiviseksi hitiksi, jota siivitti vielä siitä kuvattu groteski musiikkivideo. Biisi on edelleen aiemmin ilmestyneen Eurhytmics- cover ”Sweet Dreamsin” ohella Mansonin tunnetuin. Sen inspiraation kerrottiin nouseen Kennedyn perheestä. Myös toisena singlenä julkaistu ”Tourniquet” oli varsin kaupallinen sävellys ja saavutti listamenestystä. Albumin nimikappaleesta kuvatussa videossa Manson repi raamattuja ja heitti niitä yleisönsä päälle, tämä oli liikaa levy-yhtiö Interscopelle ja video siistittiin julkaisukelpoiseksi. Sensuroimaton versio vuoti lopulta julkisuuteen 15 vuotta myöhemmin.

”Antichrist Superstar”-pitkäsoitto nousi Billboardin listalla sijalle kolme, mutta Englannissa sijaluku oli selvästi huonompi. Myyntiluvut lähtivät kuitenkin levystä nouseen kohun, singlemenestyksen ja videolevityksen myötä jyrkkään nousuun. Albumi on myynyt tähän päivään mennessä seitsemän miljoonaa kappaletta ja tästä lähes kaksi miljoonaa Amerikassa. Yhdessä seuranneen ”Mechanical Animalsin” kanssa, se on teos josta Marilyn Manson edelleen muistetaan. Vaikka laulaja sai yhtyeineen ennen näkemätöntä menestystä, Manson ei ollut tyytyväinen maailmanlaajuiseen suosioon. Pettymyksen epäiltiin suunnanneen Mansonin entistä kaupallisempaan suuntaan ja ”Mechanical Animals” valtasikin pari vuotta myöhemmin artistin kotimaassa sen himoitun ykköspaikan.

Ensi keväänä uuden ”Say10” -albumin julkaiseva ja jo 50 vuoden rajapyykkiä lähestyvä Manson on ilmoittanut piakkoin ilmestyväksi 20th anniversary edition ”Antichrist Superstarista,” jossa mukana on aiemmin näkemätöntä videomateriaalia. Tuttuun tyyliinsä mies kertoo tulossa olevan jotain sensaatiomaista:

Se on legendaarinen videopätkä, joka minun oli pakko lukita kaappiin syistä, jotka paljastuvat kun katsot sen. Halusin laittaa sen ”Dead To The World” videolle mukaan, mutta lakimieheni ja managerini neuvoivat aikanaan jättämään sen julkaisematta. Nyt koko maailma saa kuitenkin nähdä sen. En aio paljastaa mitä se on, mutta se vangitsi hetken ajassa sen jälkeen kun olin muuttanut Los Angelesiin ja asuin Twiggy Ramirezin kanssa. Olin juuri palannut kiertueelta, jonka aikana sain tappouhkauksia jokainen päivä. Se on mielenkiintoinen kuvaus siitä, mitä silloin tapahtui.

Harva suhtautuu ”Antichrist Superstariin” edelleenkään välinpitämättömästi, levyä joko vihaa tai se kiehtoo jollain merkillisellä tavalla. Sen edustama teollisen metallin suuntaus paloi nopeasti loppuun, mutta 20 vuotta myöhemmin Reznorin tuotanto ja Mansonin tulkinta herättävät edelleen ajatuksia. Grungen valtakauden savuvanassa biisit saivat suuren yleisön pohtimaan elämän, uskonnon ja yhteiskunnan totuuksia sekä valheita. Myös Marilyn Mansonin itsensä.

Suurin valhe jonka olen kertonut on ”Antichrist Superstar.” Väitin sillä levyllä olevani suuri rock-tähti, paljon suurempi kuin oikeasti olin. Mutta kertomalla sen valheen, muutin sen totuudeksi. Samanaikaisesti minua pelättiin ja vihattiin koska heijastin niitä rumia tunteita, jotka sikisivät jokaisen sisällä. Näytin heille totuuden ja maailman sellaisena kuin se oli, ja he vihasivat minua sen vuoksi.

Teksti: Ville Krannila

Alta katsottavissa kuvagalleria levyn kansista sekä singlejulkaisuista:

Katso alta albumilta lohkaistut viisi musiikkivideota:

Kommentit

kommentit