Helloweenin ”Keeper Of The Seven Keys” ykkös- ja kakkososineen ovat levyjä, joiden suuren vaikutuksen koko metalligenreen nuorempi voimametallin ylikyllästämä sukupolvi saattaa helposti unohtaa.

Niiden voima ei jää kuitenkaan epäselväksi ensimmäisestä intro ”Initationin” saattelemasta ”I’m Aliven” iskusta aina kakkoskiekon päättävään ”Save Us” -ylistyslauluun.

30 vuotta sitten ilmestynyt ”Keeper Of The Seven Keys pt.1” oli jotain ennenkuulumatonta. Käsitettä power metal käytettiin viittaamaan pääasiassa amerikkalaisiin Battleaxen, Manowarin ja Omenin luomaan tyylisuuntaan, jossa miekat heiluivat korkealla ja laulettiin sankariteoista. Helloween tuli kuitenkin Saksasta ja kuten Accept vuoden 1982 ”Fast As A Shark”-kappaleellaan yhdisti perinteiset duurivoittoiset melodiat speed metalliin. Yhdistelmä loi kokonaisen genren, jota 1990-luvulta alkaen ja erityisesti 2000-luvulla kopioitiin surutta.

Helloweenin debyytti ”Walls Of Jericho” toki jo antoi alkusoiton liikkeelle, mutta painotus siinä oli vielä raskaamman speed/thrash metallin puolella. Kai Hansenin repivä laulusuoritus lisäsi painostavaa vaikutelmaa. ”Keeper Of The Seven Keysille” yhtye rekrytoi uudeksi laulajaksi vain 17-vuotiaan Michael Kisken, jonka uskomattoman korkea ja kuulas ääniala avasi musiikille uusia väyliä.

Hansen halusi keskittyä kitaransoittoon ja musiikin edellyttämään yhteistyöhön Michael Weikathin kanssa, joten voimakkaalle laulajalle oli tilaus. Myöhemmin Hansenin Gamma Rayssa vaikuttanut Ralf Scheepers oli ensimmäinen ehdokas, mutta hänen kieltäydyttyään kunniasta Kiske yhdisti bändin toivomat Geoff Taten ja Rob Halfordin vaikutteet parhaalla mahdollisella tavalla.

Innokas yhtye halusi julkaista tupla-albumin, mutta levy-yhtiö tyrmäsi ajatuksen kaupallisena itsemurhana. Bändi päätti sen jälkeen jakaa kiekon kahteen osaan, ensimmäiselle levylle tulivat Hansenin nopeammat sekä raskaammat sävellykset ja seuraavalle osalle Weikathin melodisempi materiaali. Kiske toi sessioihin aiemmin kirjoittamansa ”A Little Time”-biisin, joka tyylillisesti poikkesi selvästi aiemmasta Helloweenista ja on edelleen levyn parhaita sävellyksiä. Weikathilta levyllä kuultiin komea balladi ”A Tale That Wasn’t Right” sekä singlen B-puolelle jäänyt ”Livin’ Ain’t No Crime”.

Levy valmistui neljässä viikossa ja bändi oli varma sen menestyksestä heti alusta alkaen. Se ylsi listoille jopa saksalaisyhtyeille perinteisesti vieraalla alueella Amerikassa. Kotimaassa Saksassa albumi myi kahdessa kuukaudessa 100 000 kappaletta. Michael Kiske on kertonut myöhemmin omasta mielipiteestään:

I was convinced it was gonna sell a huge amount. So much so that towards the end of the recording, I played a mix to a friend of mine and I was amazed that he could not hear what I did. He just didn’t get it. So when it went on to sell a million copies, I wasn’t at all surprised. It did ten times the number that “Walls Of Jericho” sold.

Kai Hansen totesi pilke silmäkulmassa:

Without Helloween’s ”Keeper” – albums, there would be no Italian metal scene, or Sweden’s. Or at least it would be very different.

Hansen on oikeassa. ”Keeper Of The Seven Keys 1” kuudella varsinaisella kappaleellaan oli voimametallin kulmakivi, jonka toinen kulma laskettiin maahan vuotta myöhemmin ilmestyneellä kakkososalla. ”Future World” tempaa edelleen vastustamattomasti mukaansa yhdistäen tarttuvat melodiat kirkkaasti soiviin kitaroihin ja Kisken hienoon vokaaliosuuteen. ”Halloween” oli eeppistä tarinankerrontaa parhaimmillaan, ”A Tale That Wasn’t Right” voimaballadi yleisölaulua varten ja lisäksi mukana oli ”A Little Timen” ja lyhyen ”Follow The Signin” kaltaisia erilaisia polkuja kulkevia, mutta ei lainkaan jälkeen jääviä sovituksia. ”Twilight Of The Godsia” on puolestaan plagioitu surutta kymmenien bändien levyillä tällä vuosituhannella. Vuonna 1987 sen kaltaista materiaalia ei tarjonnut kukaan. Rytmiryhmä Markus Grosskopfin sekä myöhemmin traagisen itsemurhan tehneen rumpali Ingo Schwichtenbergin merkitystä kokonaisuudessa ei voi aliarvioida, Helloweenin yhteensoitto on kautta levyn saumatonta.

”Keeper Of The Seven Keys”-levyjen vaikutus tulee selväksi asettaessa levyn sen ilmestymisajankohdan kontekstiin, jolloin glam heavy, thrash metal ja perinteinen heavy metal olivat suuressa suosiossa. Power Metal voi genrenä olla se kaikkein tylsin, mutta Helloween ei koskaan ollut tylsä. Vaikka Keeper-levyjen jälkeen klassinen kokoonpano vähitellen hajosi, yhtye säilytti mielenkiintonsa ja teki tulevilla levyillään rohkeitakin ratkaisuja.

Helloween on yhä voimissaan ja tekee syksyllä 2017 paluun kaikkien hengissä olevien ”Keeper Of The Seven Keys”-soittajien kanssa. ”Pumpkins United”- maailmankiertue saapuu Suomeen marraskuussa. Levyjen 30-vuotisjuhlan kunniaksi luvassa on nostalgian lisäksi kiistatta power metallin parasta materiaalia.

Teksti: Ville Krannila

Juhlan kunniaksi alta kuunteluun ”Keeper Of The Seven Keys” pt.1 ja pt.2:

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here