David Lee Roth – Your Filthy Little Mouth (1994)

MAINOS:



30 vuotta sitten David Lee Rothin kaltaiset 1980-luvun tähdet olivat vaikeuksissa. Musiikkimaailma oli mullistunut muutamien vuosien aikana. Nirvanan, Soundgardenin sekä äärimetallin hallitsemassa ympäristössä ”Just A Gigoloa” ja ”Just Like Paradisea” rallatellut Roth näytti muinasjäänteeltä, vaikka vokalisti ei tuolloin ollut täyttänyt edes 40 vuotta.

Jotain oli tehtävä ja usean aikalaisen tavoin, Roth siirtyi 1994 ilmestyneellä ”Your Filthy Little Mouth” -albumilla kokeellisemmille linjoille. Tuottajaksi saapui David Bowien, Mick Jaggerin, INXS:n ja Madonnan kanssa työskennellyt Nile Rodgers, jonka oma tausta oli puhtaasti tanssi- r&b ja soul-musiikissa. Levy julkaistiin Reprise-levymerkillä, jossa artistien keskuuudessa ei rock’n’roll ollut pääroolissa.

Rohkea ratkaisu ei faneja miellyttänyt, mutta vuosikymmenten jälkeen kyseessä on yksi onnistuneimmista kasvojen pesuista, joita tällä osastolla on nähty. Saman linjan jatkaminen olisi ollut kaupallinen syöksylasku ja se toinen reitti eli siirtyminen grunge-osastolle olisi varmasti haudannut laulajan koko uran.

“Your Filthy Little Mouth” sisältää värikkään kattauksen Rothin psyykeeseen. Levy on monella tavoin edellä aikaansa ja tällä vuosituhannella sille olisi löytynyt selvästi paremmin tilaa myös radioaalloilla. Poissa olivat Steve Vain ja Jason Beckerin kaltaiset 1980-luvun kitarasankarit. Kuusikielisen äänimaailman tarjoilee Terry Kilgore, joka oli Eddie Van Halenin ystäväpiiriä ja omasi monipuolisen taustan. Basson varressa kuullaan mm. Frehley’s Comet -yhtyeestä tuttua John Regania, joka menehtyi viime vuonna. Suurin osa materiaalista syntyi Rothin ja Kilgoren yhteistyön tuloksena.

Albumin alku on vielä turvallisempaa David Lee Rothia pitkälti edellisen ”A Little Ain’t Enough” -pitkäsoiton tyyliin. Neljännestä kappaleesta ”Experience” lähtien musiikki ja sovitukset muuttuvat usvaisempaan suuntaan. Yleisilme on kevyt ja ensivaikutelmaltaan harmiton, mutta samalla koukuttava. Myöhemmät kuuntelut paljastavat lisää väriä ja syvyyksiä.

A Little Luck” on kuin Tom Jonesin soul-vimmaa Las Vegasin lavalta. Myös muualla Roth tuntuu kanavoivan hard rock -laulajan sijasta todellista olemustaan Vegas-showmiehenä. Heitäkin tarvitaan. ”No Big ’Ting” luisuu reggaen puolelle ja “Hey, You Never Know” ammentaa pop-musiikin lähteestä. Kantritähti Travis Tritt on mukana ”Cheatin’ Heart Cafessa”, joka on…kantria.

Albumit vakuuttavimmat hetket löytyvät sen lopusta. Niin ikään kantria vuosikymmenet tulkinneen Willie Nelsonin 1960-luvun alun klassikosta ”Nightlife” tarjoillaan versio, joka melankolisesti pimentää kasinon valot. Roth laulaa ”I know the night life ain’t no good life, but it’s my life” yltäen uransa parhaaseen suoritukseen. ”Sunburn” on poiminta jazz-klubin soundtrackilta Kilgoren hienon kitaratyöskentelyn saattelemana. Ei tämä rockia ole, mutta kappale on loistava siitä huolimatta.

Fanit sekä soolouran, että Van Halenin varhaisvuosien ajalta, odottivat ”Panaman” ja ”Hot For Teacherin” kaltaisia lähinnä yhden ajatuksen tarinoita sekä rockimpaa ulosantia. Sen sijasta ”Your Filthy Little Mouth” sisältää paikoitellen sisäänpäinkääntynyttä ja selvästi sanomaltaan syvällisempää materiaalia. Yhdistelmä ei osunut kohteeseensa vuonna 1994.

Single ”She’s My Machine” nousi lähes top-10:een listoilla – suurelta osin tutumman soundinsa vuoksi, mutta muilta osin oltiin kaukana suosion huipulta. Rothin soolotuotanto ei tästä enää toennut ja viimeisten 30 vuoden aikana ilmestyneet pari heikkoa levyä voidaan unohtaa kokonaan.

Laulaja yritti ”Your Filhty Little Mouthin” jälkeen seuraavaksi ensimmäisen kerran palata Van Halenin keulille, mutta saippuaoopperamaisia elementtejä sisältänyt vokalistirotaatio vakinaisti Rothin tutulle paikalleen vasta yli 10 vuotta myöhemmin. Mies on omien sanojensa mukaan käytännössä vetäytynyt liveareenoilta sen jälkeen, kun kiertue Kissin kanssa koki äkkipysähdyksen koronapandemian myötä neljä vuotta sitten.

En ole Rothin äänen tai persoonan suurin ystävä, mutta ”Your Filhty Little Mouth” on yllättävän vahva onnistuminen yhdeltä rock-historian tunnetuimmista hahmoista.

8+/10

Ville Krannila

1.She’s My Machine
2.Everybody’s Got The Monkey
3.Big Train
4.Experience
5.A Little Luck
6.Cheatin’ Heart Cafe
7.Hey, You Never Know
8.No Big Thing
9.You’re Breathin’ It
10.Your Filthy Little Mouth
11.Land’s Edge
12.Night Life
13.Sunburn

Profiili | + artikkelit

Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.