”Bravery is half the victory”
Jo lähes kolme vuosikymmentä viikinkilaivallaan satamasta satamaan seilannut Amon Amarth tarjoaa uuden levyn lähes tarkalleen kolme vuotta edellisen jälkeen. Yhtyeen alkuvuosien pelkistetyn viikinkimetallin ja myöhempi melodisen kuolon yhdistelmä on kasvattanut tasaisesti suosiotaan, mutta edes genren jonkinlaisena klassikkona pidetty ”Deceiver Of The Gods” ei saanut vielä suuria hurraa-huutoja täällä suunnassa aikaan.
Vuoden 2016 ”Jomsviking” lopulta osui maaliin. Toki yhtyeen raaempaan soundimaailmaan viehtyneet eivät nostaneet sarvia kunnianosoitukseen aivan samalla innolla kuin aiemmin, mutta suoraviivaiset ja kaupalliset entistä vahvemmin Iron Maiden-vaikutteet mukaan tuova riffi- ja soundimaailma puhuttelivat vastaavasti suurempaa yleisöä tavalla, jota ei voinut enää ohittaa. Levy oli kyseisen vuoden parhaita yllätyksiä.
”Berserker” jatkaa tätä linjaa ja tuntuu vievän sen vielä astetta melodisempaan suuntaan. Teemalevy on myös tässä kohtaa kyseessä ja tarinoissa pyritään historian tapahtumien ohella matkustamaan myyttisiä mittasuhteita saaneiden Berserker-taistelijoiden pään sisälle. Kansivihossa taustoitetaan berserkerien historiaa hyvin ja levyn lyriikoihin uppoutuu tätä kautta erilaisella mielenkiinnolla.
Nykypäivän oudon single-syndrooman todentaen ensimmäisenä näytteenä julkaistu ”Raven’s Flight” jää kokonaisuuden häntäpäähän, vaikka huonosta kappaleesta ei ole kyse. Seura on yksinkertaisesti liian kova. ”Mjölner, Hammer Of Thor”, ”When Once Again We Can Set Our Sails”, ”Ironside” ja ”Shield Wall” ovat syntisen tarttuvia, konserttilavoille mainiosti luotuja voimalauluja. Niiden sanoma viikingeistä isketään ”Hold the Front Line, Fight til Death!” tyylisten kertosäkeiden aseistamana pöytään kuin kirves kristityn otsaan.
Ryöstösaalis korjataan talteen lopussa kun ”Into The Dark” kasvaa alun jousisovituksen saattelemasta painostavasta rauhasta eeppiseen musertavuuteen ja ”Berserkerin” kovimmaksi esitykseksi keulamies Johan Heggin taistellessa yksin demoneita vastaan. Levyn tarina ja sovitukset palvelevat musiikin vyoryvää hyökyaaltoa ja vokalistin tulkintaa, joka on entistä enemmän keskiössä. Hegg tuo kansikuvan soturin laulullaan eloon.
”Berserker” on pitkästä aikaa merkittävältä yhtyeeltä levy, joka aukeaa suhteellisen helposti raskaan musiikin ystäville. Jay Rustonin tuotanto on selvästi onnistuneempi kuin kylmänoloinen Andy Sneapin vastaava edelliseltä albumilta, ja erityisesti Heggin vokaalit eivät ole koskaan kuulostaneet näin voimakkailta. Kestääkö albumi suoraviivaisella lähestymiskulmallaan kuuntelua yhtä hyvin kuin ”Jomsviking” jää vielä tulevien kuukausien määriteltäväksi. Joka tapauksessa Amon Amarth vankistaa paikkaansa metallin taistelukentän voittajana ja levyn perusteella suosio on täysin ansaittu.
8+/10
Ville Krannila
1.Fafner’s Gold
2.Crack The Sky
3.Mjölner, Hammer Of Thor
4.Shield Wall
5.Valkyria
6.Raven’s Flight
7.Ironside
8.The Berserker At Stamford Bridge
9.When Once Again We Can Set Our Sails
10.Skoll And Hati
11.Wings Of Eagles
12.Into The Dark
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
 Metalliluolan arvio, Ville Krannila.){kind=link}