[three_fourth]AOR on musiikkityylinä kokenut viimeiset vuodet melkoisen renessanssin, jonka paras terä on alkanut jo taittua. Melodisen ja mahtipontisen rockin syvälle Journeyn, Foreignerin sekä Bostonin suuntaan kumartavat sankarit ovat tuottaneet kuluneen vuosikymmenen aikana yhä uusia voitetun ja hävityn rakkauden tunnustuksia.
Monikansallisia aineksia sisältävä Wake The Nations liittyy nyt mukaan karkeloihin. Kansakuntia herätellään ensimmäisellä täyspitkällä, jonka 10 raitaa tarjoavat vahvasti kosketinpohjaista AOR-materiaalia. Valitettavasti alussa mainittujen yhtyeiden korkeilla hulmuaviin takinliepeisiin ei ylletä koskettamaan, vaikka sävelmät tuovatkin sinänsä mukavia melodisen hard rockin tuntemuksia. Parhaat hetket sijoittuvat alkuun ja keskivaiheille. Avauskappale ”Fairytale Romance” jää soimaan mukavasti jo ensimmäisen kuuntelukierroksen jälkeen ja Kroatian euroviisuedustajanakin nähty Dado Topic laulaa ”This Feeling”-kappaleen, joka on sävellyksellisesti ”Sign Of Heartin” parasta antia. Biisin olisi voinut kuvitella kajahtavan Rocky-elokuvien soundtrackilta.
Yhtyeen läpikulkevana hahmona toimii sävellystyöstä pääasiallisesti vastaava Risto Tuominen, joka on soittanut levylle kitarat ja myös laulaa pari kappaletta. Muun pääbändin muodostavat kosketinsoittaja Jori Tojander, basisti Janne Granfors sekä rumpali Tuomas Pelli. Mukana on myös iso joukko vierailevia artisteja, jotka tuovat oman panoksensa levyn kokonaisilmeeseen. Lähes jokaisen biisin laulaa eri henkilö, mikä osaltaan tuo kiinnostavuutta ja toisaalta taas saa homman kuulostamaan enemmän projektilta kuin täysveriseltä bändiltä.
Materiaalin hiukan liiallisen turvallisuuden lisäksi laulujen epätasaisuus tekee kuuntelusta haastavan kokemuksen ja osalla vokalisteista tuntuu paras taito olevan aivan jossain muussa genressä kuin melodisessa hard rockissa. Esimerkiksi Nils Nordlingin maanläheinen tulkinta mahtipontisesti soivien koskettimien etualalla tuo esiin epäedullisen ristiriidan. Joissain kohdissa laulun volyyminappia olisi myös voinut kääntää hiukan enemmän kaakkoon.
Tojanderin koskettimet vyöryttävät kappaleisiin värikästä mattoaan, joka jakaa varmasti mielipiteitä. Osa palaa musiikin myötä nostalgian huumassa 1980-luvulle Dingon aikakauteen ja osa viedään sinne vähän muun kaltaisissa tunnelmissa. Joka tapauksessa tälle musiikinlajille on varmasti paikkansa ja Wake The Nations toivon mukaan vielä sinne tulevilla levytyksillä tiensä löytää.
7 / 10
Ville Krannila
[/three_fourth]
[one_fourth_last]
1.Fairytale Romance
2.The Touch Of Your Hand
3.All I Want
4.So Broken
5.Love Distracts The Senses
6.This Feeling
7.Seas Of Emptiness
8.Love Leads The Way
9.Until The End Of Time
10.Who Am I?
[/one_fourth_last]
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.