Avra – Polku (2015)

[three_fourth]Avra – Polku (2015)

Eräänlainen kotimainen superkokoonpano Avra on julkaissut debyyttialbuminsa ”Polku” kuluneen tammikuun aikana. Mukana on jäseniä mm. Torture Killerista, Chaosweaverista ja Ajattarasta. Tämä sekalainen sakki kuulostaa kuitenkin hyvin yhteen hitsautuneelta ja musiikillinen ulosanti ei ole aivan sitä mitä ensi istumalta odottaisi. Musiikki ei todellakaan ole helpoimmasta päästä, ja tunnelmat vaihtelevat jopa kappaleiden sisällä rajusti laidasta toiseen. Pääpainona tuntuu olevan yhtyeen itsensäkin esiin nostamalla kylmän mystisellä ilmapiirillä, jota huokuvat yhtälailla akustiset osuudet kuin rankemmatkin rypistelyt. Kansikin välittää samaa lohduttoman jäätävää sanomaa.

Vertailukohtaa toisiin artisteihin on äärimmäisen vaikea hakea, sillä sen hetken kun edetään yhtä syksyistä kinttupolkua, suunta vaihtuu toiseen jäätävän lumisohjoiseen uraan yhtä nopeasti. Suomalaisen metallimusiikin ystävät löytävät varmasti tartuntapintaa tästä levystä sen esitellessä varsin monipuolisen katsauksen erilaisiin metallityyleihin melankolisesta rockista melodiseen death metalliin saakka.

Levyn päättävää laahaavaa kappaletta ”Kosmisen Kiirastulen Kadonnut Kieli” lukuun ottamatta biisit ovat varsin onnistuneita. Sävellysten taustalla antavat lisäväriä mm. sello ja koskettimet. Kitarariffit soivat paikoitellen hyvin raskaasti ja kuulaasti kantaen biisejä eri saarekkeista toiseen. Hyvinä poimintoina tästä ovat kappaleet ”Tyhjyys” ja ”Myrsky.” Viimeksi mainittu kappale edustaa levyn komeinta puolta sopivalla aggressiolla ja kauniilla melodialla höystettynä. Kitarat kuulostavat tässä samanaikaisesti teräviltä ja raskailta. ”Tyhjyys” puolestaan aloittaa levyn hiljaisella kosketinkuviolla ennen kuin raskaampi riffi syöksyy viemään kappaletta eteenpäin. ”Valheiden Verkko” on lopun rankempaa osiota lukuun ottamatta hiukan kevyempi biisi, jonka tarttuvuudessaan voisi kuvitella soivan säännöllisesti paikallisradiostakin.

Laulaja Juri Sallinen tarjoilee huomattavasti erilaisempaa tulkintaa kuin aiemmassa pääyhtyeessään Torture Killerissa. Örinämoodia vilautellaan säännöllisesti, mutta vähintään yhtä paljon tarjotaan puhdasta laulua ja eräänlaista välimuotokarjuntaa. Rankemmat osuudet toimivat hienosti, puhtaissa vokaaleissa ei ole aivan samaa voimaa, mutta kokonaisuutena homma pelaa vähintäänkin tyydyttävästi.

Biisit on kaikki levytetty analogisesti ja livenä, joka kieltämättä kuuluu varsin maanläheisessä soundissa. Ylituotettu ”Polku” ei todellakaan ole. Mikko Herrasen Sonic Pump-studioilla miksaama albumi soi kirkkaasti ja maanläheisesti. Avra ei ole valinnut helpointa mahdollista tietä, ja tässä mielessä lopputulosta on pakko kunnioittaa. Jokamiehen musiikkia ”Polku” ei ole, mutta mikäli tässä vielä todella koviin pakkasiltoihin päästään, Avran voi kuvitella nousevan soundtrackiksi kodissa jos toisessakin.

8+ / 10

Ville Krannila

[/three_fourth]

[one_fourth_last]

AVRA - Polku - cover

1.Tyhjyys
2.Valheiden Verkko                                                                                                                                                                                                                          3.Viimeinen Tila
4.Loppu
5.Myrsky
6.Sirkus Primus
7.Polku
8.Kosmisen Kiirastulen Kadonnut Kieli

[/one_fourth_last]

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here