Suomen black metallin kokeneeseen kaartiin kuuluu Jyväskyläläinen Alghazanth. Edellinen julkaisu Vinum Intus (2011) kosketteli syvältä tummanpuhuvalla ja jylhällä otteellaan. Yhtyeen seitsemäs ja viimeisin albumi The Three-Faced Pilgrim maalailee samoja tummia pilviä taivaalle tehden sen vielä vakuuttavammin ja taiteellisemmin.
Alghazanth on harmillisesti jäänyt suomalaisen black metallin suurimpien nimien varjoon. Musiikillisesti tähän on vaikea löytää perusteita, joten onko yhtyeen hankalasti mieleen painuva nimi tai albumien monimuotoiset teemat liian suuri pala haukattavaksi nykypäivän kiireelliselle kuuntelijalle.
Yhtyeen riveissä tapahtui pieniä muutoksia kun edellisellä levyllä laulanut Goat Tormentor jäi pois yhtyeestä. Laulajan paikalle siirtyi debyytillä äänihuuliaan revitellyt Thasmorg. Yhtyeen soittotaidot ovat ensiluokkaisia, joista vuosien kokemus paistaa lävitse. Thasmorgin kireää laulua vahvistaa viiltävät kitarasoundit, mukana luikerteleva basso sekä pääpiru Gorath Moonthornin takuuvarma kannutus.
Mikään helppo pala purtavaksi The Three-Faced Pilgrim ei todellakaan ole. Biisin pituudet ovat lyhyimmilläänkin 6 minuutin pinnassa. Levyn kuusi hienoa kappaletta kellottaa kokonaisajaksi 46 minuuttia. Vaikka äänimaisema ja tunnelma ovatkin käsin kosketeltavissa, niin biisien avautuminen lopulliseen muotoon vaatii lukuisia kuuntelukertoja.
Majesteettista ja jylhää maisemakuvaa rakennellaan koko levyn ajan. Biisien sävellykset ovat taitavasti rakennettuja, niin että melodiat ottavat tasaisin väliajoin koko tähtitaivaan haltuunsa. Levyn mahtipontinen tunnelma ei kaipaa yhtään lisukkeita, joita Alghazanth ei osaisi itse rakentaa. Syntikat pysyvät tyylikkäästi taustalla ja tukevat biisien sovituksia harkitulla tavalla. Tremoloriffeille annetaan aikaa, jotka vievät lopulta kuuntelijan dissonanssisointujen avustuksella matkalle, jossa on kaunista mutta samalla pelottavan synkkää.
Levyltä on vaikea nostaa kappaleita ylitse muiden. Jotkut ovat kritisoineet levyltä puuttuvan sen todellisen tappobiisin. Olen siinä mielessä eri mieltä, että albumi ei kaipaa yksittäisiä hittejä, koska levyn kuusi biisiä kietoutuu toisiinsa kuin kansikuvassa näkyvät joutsenet. Tavallaan koko levyn sanoma kiteytyykin tähän tyylikkääseen kansikuvaan. Kuinka monesti olenkaan kääntynyt albumin puoleen kun kaipaan rauhaa ja laadukasta musiikkia. Albumin voima on jotain selittämätöntä, johon ei mitenkään voi päästä käsiksi, jos et ole valmis antamaan sieluasi hetkeksi lainaan Alghazanthin mustille enkeleille.
8½/10
Juha Karvonen
1. In Your Midnight Orchard
2. To the Pearl on High
3. Promethean Permutation
4. AdraMelekTaus
5. As It Is Fated
6. With sickle, with Scythe
Levylautasella soi raskaamman musiikin osalta lähinnä black metal, Volbeat sekä Metallica. Läheinen suhde myös 90-luvun death metaliin. Levyhyllyjä täyttävät myös itärannikon hip hop - albumit. Työstä ja musiikista jäävä vapaa-aika kuluu kuntosalilla, lätkäkaukalossa, fudiskentän reunalla sekä customoidulla harrikalla kruisaillessa. Harrastuksiin lukeutuvat myös elokuvat, tv-sarjat, vinyylit ja lukeminen. - Fire Walk With Me-
