[three_fourth]20 vuotta täyttävä kotimaisen power metallin klassikko ”Episode” tuli aikanaan hankittua heti tuoreeltaan, koska eräs hevihenkinen kaveri oli sitä hehkuttanut maasta taivaisiin. Bändi oli tuolloin etäisesti tuttu, sillä Stratovarius uuden laulajansa Timo Kotipellon kanssa oli nähty TV:ssä vuoden 1994 ”Fourth Dimensionin” aikoihin. Sitä edeltänyt ”Dreamspace” oli sekin ollut erittäin vahva näyttö, joskaan ei aikanaan saanut ansaitsemaansa huomiota heavyn suosion ollessa pohjalukemissa. Hieman epäilevästi silti suhtauduin aluksi tähän ”Episodeen,” sillä eihän Suomesta voinut tulla maailmanluokan power metallia?
”Episodelle” bändi oli saanut kasaan todellisen ässäkokoonpanon, vaikka rumpali Tuomo Lassilan poistuttua 1980-luvun alkuperäismiehistöstä ei ollut enää ketään jäljellä. Kotipellon, basisti Jari Kainulaisen ja ensimmäisestä levystä lähtien mukana olleen kitaristi Timo Tolkin kaveriksi koskettimiin tuli Ruotsin kosketinsoitinvelho Jens Johansson, joka oli ehtinyt ennen tätä soittaa jo Diossa ja Yngwie Malmsteenin yhtyeessä monen muun ohella. Rumpuihin löytyi saksalainen Jörg Michael, joka kuului genren kovimpiin kannuttajiin ja vaikutti tuolloin kahdessa muussakin saksalaisen heavyn pioneeribändissä, Running Wildissa ja Axel Rudi Pell Bandissa. Taustatukena studiossa oli lisäksi monenlaista kuoroa, orkesteria ja kapellimestaria, mutta heidän roolinsa oli tukea pääbändin soitantoa ja siinä on kauttaaltaan hyvin onnistuttu. Vieläkin orkesterivoittoisempaa tavaraa Stratoilta saataisiin sitten myöhemmillä levyillä.
Tämän levyn avausraidat ”Father Time” sekä ”Will The Sun Rise?” ovat rivakkaa poweria parhaimmillaan. Samaa osastoa edustaa ”Speed Of Light” ja oikeastaan nämä kolme kappaletta määrittelevät paljon koko genreä ja Stratovariuksen nopeampaa musiikin puolta. Biisit ovat vauhdikkaita, mutta melodisia ja kertosäkeet nousevat korkeuksiin, joissa liidellään kotkan lailla. Power metal-osastolla hyvin helposti lipsahdetaan keskinkertaisuuden ja puuduttavuuden puolelle eli tarkkuutta vaaditaan. Nykypäivänä kuulee kasoittain yhtyeitä, jotka nopeudella ja tekniikalla yrittävät korvata hyvien melodioiden ja voimakkaan tuotannon puuttumisen. Stratovarius oli kuitenkin tällä levyllä saanut kokonaisuuden onnistumaan hienosti ja kaikki osa-alueet toimivat. Levyn pariin palaa mielellään ja nopeat biisit ovat myös teknisesti erittäin mielenkiintoisia.
Myös muun kaltaista materiaalia albumilta löytyy ja mielestäni ”Episoden” vahvimmat hetket sijaitsevat näissä jyräävissä keskitempoisissa kappaleissa. ”Eternity” on yksi Stratovariuksen kovimmista raidoista ja jäänyt valitettavasti melko vähälle huomiolle. Siinä todella hieno kitarariffi yhdistyy vakuuttavaan kosketinsoitin-kuvioon. ”Night Time Eclipse” on toinen vaikuttava ja eeppinen lähes 8-minuuttinen teos. ”Uncertainty” antaa ensi alkuun lupausta balladi-osastolta, mutta sieltäkin kaivetaan esiin raskas ja mieleen painuva kitarariffi. ”Lentävä matto”-teemaa puolestaan edustaa ”Babylon” joka sekin nousee kliseiden suosta, vaikka tällä levyllä seura on kiistatta erittäin kovaa.
Levyn lopuksi ”Forever” valuttaa sulatejuustoa, mutta tekee sen kuitenkin toimivasti. Tässä musiikkityylissä balladit voivat samaten olla melkoisia hutilaukauksia ja omat virheensä myös Stratovariuksen tuotannosta löytyy. ”Forever” on kuitenkin hillitysti ja suomalaista melankoliaa huokuen sovitettu biisi, jonka sanat kyllä aikanaan koskettivat.
Kappaleet edustavat Timo Tolkin sävellystaidon huippua ja vaikka Kotipelto ei ole koskaan aivan suosikkilaulajiin kuulunut, tällä levyllä hän samoin tekee erittäin hyvän suorituksen. Sanoituksissa konsulttina toiminut Richard Johnson auttoi pahimpien lyriikkakliseiden välttämisessä. Äänimaailma levyllä ovat edelleen loistava, erityisesti Tolkin yllättävän raskas kitarasoundi pelaa mahtavasti. Jens Johanssonin renessanssityylin koskettimet sopivat bändin sovituksiin mainiosti ja niin ikään Jörg Michaelin hyvin tunnistettava soitto oli tärkeä lisäys Stratovariuksen kokonaisuuteen. Levy on tehty Finnvoxin studioilla ja oli aikanaan todella kallis produktio. Mahtavaa jälkeä on saatu aikaan, yhä 20 vuotta myöhemmin albumi kuulostaa tuoreelta ja voimakkaalta.
Käsittelyssä oleva albumi oli yksi vuoden 1996 soitetuimpia levyjä omalla kohdallani, ja Stratovariuksen tekemisiä tuli seurattua sen jälkeen tarkasti. Seuraavaksi vuonna 1997 ilmestyneen ”Visions”– levyn ohella ”Episode” on edelleen power metallin ja koko kotimaisen metallin kruununjalokivi.
9/10
Ville Krannila
[/three_fourth] [one_fourth_last]
1.Father Time
2.Will The Sun Rise?
3.Eternity
4.Episode
5.Speed Of Light
6.Uncertainty
7.Season Of Change
8.Stratosphere
9.Babylon
10.Tomorrow
11.Night Time Eclipse
12.Forever[/one_fourth_last]
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
 Metalliluolan arviossa.){kind=link}