[three_fourth]Vortech on nykyään Espoossa vaikuttava industrial death metallia soittava yhtye. Bändi perustettiin vuonna 2000, jolloin tyylinä oli perinteisempi metallimusiikki. ”…Of What Remains” on yhtyeen seitsemäs täysipitkä, joka tarjoilee vajaan 53 minuuttisen annoksen nopeaa ja futuristista mättöä. Yhtyeen innoittajina ovat toimineet Fear Factory, Front Line Assembly, The Amenta, Emperor ja Dark Funeral, joista osan vaikutus tältä julkaisulta on havaittavissa.
Albumin avaava ”Decay To Static” tykittää heti täydeltä tuutilta muutaman sekunnin pilputuksien jälkeen. Kohtuullisen tasapaksu avausraita kuitenkin antaa jo viitteitä mitä levyltä on odotettavissa, sata lasissa ja välillä jopa hieman ylikin. Kakkosena soiva ”Disconnect” kuuluu levyn parhaimmistoon, tosin biisin tikittävät rumpuosuudet hieman särähtävät korville ainakin ensimmäisillä kuuntelukerroilla. Kuitenkin melodiset ja yksinkertaiset taustat sekä laulaja Mikko Nikulan ”räkäisempi” ulosanti lupailevat jo paljon parempaa.
Viitosraita ”Internal Poison” koukuttaa heti alkumetreiltään ja tässäkään biisissä ei tarvitse murehtia onko vauhtia tarpeeksi. Sitä riittää, mutta mielestäni nopeus hieman puurouttaa välillä kappaletta. En voi olla puuttumatta albumin seiskaraitaan ”Oceans Of Steel,” joka välittömästi tuo mieleen jonkun 1990-luvun metallimusiikin hittibiisin taustojen osalta. Allekirjoittanut vain huonon muistinsa osalta ei nyt saa sitä päähänsä. Vaikutusta tällä ei suuremmin ole ja kyseessä on tästä huolimatta parhaita vetoja tältä levyltä.
Levyn loppupuolelta löytyvä ”Underutilized” tuo heti mieleen tuoreemman Dimmu Borgirin, eikä lainkaan huonolla tavalla vaikka kyseenalaistettu bändi onkin kyseessä. Mielleyhtymään vaikuttaa laulajan erittäin samantyylinen ulosanti kuin Shagrathilla. Tässä on ehdottomasti albumin paras kappale. Vastapainoksi levyltä löytyvät myös vedot ”Signal Loss” sekä ”Toxin Release,” jotka mielestäni kuulostavat täytebiiseiltä ja olisi voinut suosiolla jättää pois kokonaan. Myös levyn yhdeksäs biisi ”Blast Radius” saa hulluksi taustalla soivan pimputuksen ansiosta. Tiedä sitten oliko se tarkoituskin vai olivatko äänentoistolaitteiden säädöt juuri sopivat korostaen tuota helvetillistä taustamelua.
Yhteenvetona joudun hieman arvostelemaan levyn tasapaksuutta ja vaikka muutamia mielellään uudelleen soitettavia kappaleita löytyy, kuulija jää kaipaamaan enemmän koukkuja, jolla saataisiin uusiakin faneja joukkoon. Tarttuvat kertosäkeet ja ehkä enemmän yksinkertaisuutta, siinä lääke mitä itse jäin kaipaamaan. Toistuvat pyörityskerrat parantavat kokonaisuutta reilusti eli suosittelen kuitenkin kuuntelemaan levyn useampaan kertaan, jolloin biisit aukeavat paremmin. Vortech levyn perusteella kiinnostaisi ehdottomasti päästä todistamaan live-tilanteessa. Jos Funeris Nocturnum, Front Line Assembly, Emperor tai tuoreempi Dimmu Borgir toimivat niin suosittelen kuuntelemaan tämän julkaisun. Itselleni yhtye oli tuore tuttavuus, mutta tutustuminen myös vanhempaan tuotantoon on nyt pakollinen.
8- / 10
Jarno Kärnä
[/three_fourth] [one_fourth_last]
1. Decay To Static
2. Disconnect
3. Ghosts Of Existence
4. Strength In Numbers
5. Internal Poison
6. Signal Loss
7. Oceans Of Steel
8. Predictable End
9. Blast Radius
10. Neolithic (The Darkness Is Born)
11. Underutilized
12. Toxin Release[/one_fourth_last]
Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.
 Metalliluolan arviossa.){kind=link}