Altar Of Betelgeuze – Among The Ruins (2017)

Kuva: Jutun yhteydessä mainittu yhtye/artisti/levy-yhtiö/tiedottaja ja/tai sen lähettämä lehdistö- tai promootiokuva tai kuvassa ilmoitettu valokuvaaja
Kuva: Jutun yhteydessä mainittu yhtye/artisti/levy-yhtiö/tiedottaja ja/tai sen lähettämä lehdistö- tai promootiokuva tai kuvassa ilmoitettu valokuvaaja
MAINOS:



[three_fourth]Altar Of Betelgeuzen nimi ja tausta herättävät mielenkiintoa, vaikka yllättävän vähän ennakkotietoa yhtyeestä tässä suunnassa onkin. Miehistö koostuu kuitenkin tekijäporukasta, ja on seitsemän vuotta kestäneellä urallaan saapunut toiseen albumiinsa ”Among The Ruins”. Levy on taltioitu jo vuosi sitten, mutta erinäisistä syistä julkaisu viivästyi vuoden 2017 puolelle.

Yhtye vaeltaa klassisen doomin valtakunnassa, jonka siirtomaat ylettyvät aina 1970-luvun Pentagramin ja Troublen rajamaille saakka. Kovan inflaation kokenutta stoner metalliakin sovituksista löytyy, onneksi kuitenkin varsin pienessä määrin. Kuolettavampaa otetta mukaan tuovat lähinnä basisti Matias Nastolinin Decayingista tutut korahdukset. Kaiserissa ja aiemmin myös Decayinigissa musisoinut Otu Suurmunne vastaa puhtaista osuuksista; vokaalit on saatu sovitettua sisään biiseihin mallikaasti. Doom metallin pahin uhka nykypäivänä on sortuminen surkeaan soundimaailmaan ja ponnettomiin sovituksiin. Altar Of Betelgeuze välttää nämä karikot ja kitaravallit soivat levyvihon kiitoksissakin mainitun Tony Iommin hengessä riittävällä selkeydellä.

Soundipuoli on myös yhtyeellä kohdallaan ja basso jytisee asiaankuuluvalla kumeudella läpi albumin. Levy on niin perinteistä doomia kuin olla voi, joten genren ystävät varmasti osaavat arvostaa kokonaisuutta ja ne, joille tuomio ei missään muodossa kolahda tuskin Altar Of Betelgeuzen myötä lippuja salkoon nostetaan jatkossakaan. Itse olisin vielä kääntänyt yhtyeen raskausruuvia aavistuksen lisää kaakkoon, jotta death metallin fanikuntaa olisi saatu naarattua sisään.

Päätöskappale ”Among The Ruins” nousee levyn parhaaksi vedoksi ja jättää hyvän tunnelman kohtalaisen raskaan kuuntelusession jälkeen, rummut Aleksi Olkkolan toimesta paiskovat hienosti fillejä ja biisin riffeissä riittää raskautta sekä tarttuvuutta. Nastolin ja Suurmunne laulavat hienosti ja sovitus saa niskan koetukselle. Vastaavaa otetta olisi levylle kaivattu lisää.

Altar Of Betelgeuze hoitaa doom-osaston mittapuulla hommansa mallikkaasti. Kappaleet tarvitsevat miehistön selkeän taidon tueksi vielä hiukan terävöittämistä sekä soundin raskauden korostamista, muutoin tarjolla on synkkä ja perinteisen kuuloinen tuomionjulistus kevään lämpöön.

8/10

Ville Krannila

[/three_fourth] [one_fourth_last]

1.The Offering
2.Sledge Of Stones
3.No Return
4.New Dawn
5.Absence Of Light
6.Advocates Of Deception
7.Among The Ruins[/one_fourth_last]

Profiili | + artikkelit

Hevimaailmassa vaellettu jo 1980-luvulta. Monipuolisen metallimusiikkiin syventymisen, perheen sekä työn ohella ajan vievät kolme koota; kirjoittaminen, koulutus ja kuntoilu.