Italian metalliviennin kirkkain soihdunkantaja, moderni goottimetalliyhtye Lacuna Coil saapui marraskuun hämärässä Suomeen kahdelle keikalle tuoreen ”Sleepless Empire” -albumin tiimoilta.
Saapasmaan metallijättiläiset nähtiin Jyväskylän Lutakossa 7.11. ja seuraavana päivänä 8.11. tie vei Tampereen Tavara-asemalle, jossa Metalliluola oli paikalla.
Modernin metallin edelläkävijä Lacuna Coil on vaeltanut määrätietoisesti menestyksekkäästi omia polkujaan jo noin 30 vuotta. Lähes miljoona Facebook-seuraajaa on kova lukema mille tahansa yhtyeelle ja bändin historiaa on ollut hienoa seurata.
Yhtye tunnetaan omaleimaisesta modernin ja monipuolisen goottimetallin ilmaisustaan sekä erityisesti kahden päävokalistin Cristina Scabbian ja Andrea Ferron laulusynergiasta. Scabbialla ja Ferrolla on vahva lavakarisma ja live-esiintymiset ovat olleet dynaamisia.
Lacuna Coil perustettiin Milanossa vuonna 1994 nimellä Sleep Of Right, jonka yksi kappale julkaistiin italialaisella kokoelma-CD:llä vuonna 1995. Vuosina 1995–1997 bändi tunnettiin nimellä Ethereal. Vuonna 1996 Cristina Scabbia liittyi Etherealiin, jossa soitti hänen silloinen poikaystävänsä, basisti Marco ”Maki” Coti Zelati, sekä Andrea Ferro. Etherealin ainoaksi julkaisuksi jäi ”Promo ’96” -demo C-kasetti, ennen kuin nimeksi vaihdettiin vuonna 1997 Lacuna Coil. Kukaan jäsenistä ei tuskin tuolloin arvannut, mihin se lopulta johtaisi.
Special guestina Lacuna Coilin kiertueella nähtiin amerikkalainen, jo 1990-luvun lopulla perustettu nu-metal -veteraani Nonpoint.
Yhtye ei edustanut aivan ominta genreä ja keikkaa on hankala arvioida musiikillisesti. Nu-metallin lisäksi mukana oli esimerkiksi rap-elementtejä, mutta tyylillisesti Nonpoint sopi Lacuna Coilin lämppäriksi siitä huolimatta hyvin.
Screeniä koristi suuri Nonpoint-logo ja laulaja Elias Sorianon vitsikkäiden välispiikkien aikaan bändi sanoi useampaan kertaan humoristisesti olevansa Korn Nonpointin sijaan. Kunnon roolia vetänyt laulaja kehotti jokaista katsojaa ottamaan puhelimet käteen ja menemään Instagramiin seuraamaan Nonpointin profiilia. Tähän annettiin hyvin yksityiskohtaiset ohjeet.
Jäsenillä oli Nonpointin merchiä päällä ja laulaja intoutui näyttämään useaan otteeseen päällään olleen paidan sekä etu- että selkäpuolta. Paidan selkäpuolelta laulaja koitti näyttää printtiä Suomesta ja kehotti kaikkia suuntaamaan ostoksille.
Bändin asenne oli kohdallaan. ”Make some fucking noise Tampere”, spiikkasi Soriano ja halusi vuoroin kaikkien hyppivän ja nostavan kädet ilmaan. Energiseltä keikalta ei lämpöä puuttunut ja esiintyminen oli vauhdikasta jäsenten hyppiessä vähän väliä lavalla olleilta korokkeilta alas. Rastatukat heiluivat ja Nonpoint sai aikaan yleisön puolella muutamia pieniä circle pittejä. ”Let’s get sweaty again Finland”, toivoi Soriano.
Mielenkiintoisesti bändin rumpali esiintyi lavalla sivuttain ja koko Nonpointin rumpusetti oli käännetty osin lavasta poispäin. Yhtye toivotti keikan loppua kohden kaikki katsojat tervetulleeksi perheeseen ja antoi tunnustuksen Lacuna Coilille kiertueelle mukaan ottamisesta. Lisäksi bändi kiitti katsojia paikalle tulosta.
Settilistalla ollut Phil Collins -cover “In The Air Tonight” herätti hieman hilpeyttä. Sorianon sukujuuret ovat peräisin Espanjalle kuuluneesta Puerto Ricosta ja Nonpointin tuotannosta mieleen jäi osin espanjaksi laulettu ”Buscándome”.
50 minuutissa 11 biisiä esiintynyt Nonpoint lupaili tulevansa ensi vuonna takaisin ja tälle yhtyeelle on varmasti faninsa. Jo nyt oli selvää, että muutamat onnekkaat olivat paikalla ainoastaan Nonpointin takia.
Lyhyen 20 minuutin roudaustauon jälkeen oli Lacuna Coilin vuoro.
Keikan pari ekaa biisiä pyhitettiin ”Black Animalle” (2019). ”Layers Of Time” ja ”Reckless” -kaksikko oli väkevä aloitus ja erityisesti ”Recklessin” kertosäkeessä Scabbia pääsi loistamaan äänen noustessa korkealle. Cristina on ilmiömäinen laulaja ja yksi metallimaailman tunnistettavimmista äänistä, josta saatiin jälleen kerran todiste. Ferron ääni ei ole yhtä uniikki, mutta laulajien vokaalit sopivat hyvin yhteen.
Scabbia spiikkasi:
”Good evening Tampere! How are you guys feeling tonight? Ready to party with Lacuna Coil or what? Long time no see and we’re so happy to be here. Thank you so much for taking the time to join us on this special evening with us and Nonpoint. It’s good to be a lot of fun.”
Tuoreinta ”Sleepless Empirea” esiteltiin ensin ”Hosting The Shadow” -biisin muodossa. Lacuna Coilin musiikkia ei voi lokeroida vain yhteen genreen. Bändin tuotanto on nykyään huomattavasti raskaampaa kuin aiemmin ja siinä alkaa olla vivahteita esimerkiksi alternative rockista/metallista. Kappaleen studioversiolla vieraili groove metal/metalcore -yhtye Lamb Of Godin vokalisti Randy Blythe.
Melankolisista syntikkakuvioista eteenpäin puskenut biisi otettiin hyvin vastaan ja Scabbia antoi hienon vibratonsa soida voimalla kertosäkeessä. Muuten kappale oli miesvoittoisesti laulettu. Videot ja kuvitukset screenillä toivat mukaan visuaalisuutta, mutta huomio keskittyi koko ajan enemmän bändiin.
Yhtye kertoo:
“‘Hosting The Shadow’ is a trip through light and dark, where silence reveals its hidden secrets. Obscure moments can become occasions to evolve, to learn to master one’s own shadow – which is crucial in order to prevail. Randy Blythe did an incredible job on this track, we absolutely adore his voice and his evil laugh! Our admiration for him is infinite and to have him as a guest on this song is a dream come true. Partnering with a friend you respect immensely, that also kicks ass on stages around the world: it doesn’t get any better than this. We’re looking forward to the day we can perform ‘Hosting The Shadow’ live together!”
Lacuna Coilin helmikuussa 2025 ilmestynyt kymmenes täyspitkä ”Sleepless Empire” on bändin mukaan kuvaus tämän hetkisestä synkästä ajasta, jossa mikään ei ikinä pysähdy:
“’Sleepless Empire’ captures, through our eyes, the chaos of a generation trapped in a digital world that never stops, where social media consumes identity and every day pushes us one step closer to becoming soulless zombies. We find ourselves in between, having witnessed a full analogic world and the modern one, confronting the evolution and searching for a true meaning of it all. Throughout every song, the journey is an undercurrent of rebellion, a desperate cry to reclaim oneself in an era that seems to have lost its sense of time and reality.”
“Dark Adrenalinelta” (2012) poimitut “Kill The Light” ja “Intoxicated” sekä “Shallow Lifen” (2009) hitti “Spellbound” jatkoivat vahvaa linjaa. ”Broken Crown Halolta” (2014) löytyvän “Die & Risen” aikana Scabbia istuutui lavan etureunassa sijainneelle korokkeelle ja poseerasi yleisölle huomattavan viettelevästi kuin huippumalli. Scabbia hymyili myös videolle, jota yhtyeen henkilökuntaan kuulunut jäsen kuvasi sosiaalisen median sisältöä varten lavan ja yleisön välistä.
Scabbia piti puheen metalliperheestä:
“Look at you, you’re beautiful! You’re gorgeous Tampere, thank you so much. There is nothing that I love more than seeing smiling faces in front of me. This is what live gigs are meaning, the connection in between us all, the good energy in this room. I always feel that we are part of the same family even if we live far from each other and we don’t know each other in the personal level. But it always feels like family. I know that no matter what, we will always have each other’s back even in the mean time.”
“In The Mean Timessa” kuullaan vierailijana New Years Day -yhtyeen laulajaa Ash Costelloa. Melankolinen ja voimaannuttava biisi esitettiin tunteikkaasti.
”’In The Mean Time’ on reflektio siitä kuinka pahasti ihmiskunta on hukannut suuntansa. Elämme todella ikävää aikaa, joka on täynnä onnettomia ihmisiä, yksinäisyyttä, ahdistusta sekä masennusta. Tämä kappale on kuin eräänlaista ryhmäterapiaa – kyse ei ole valitusvirrestä, vaan tarkoituksena on hyväksyä, että kun on kerran mennyt rikki, itsensä uudelleen rakentaminen on raskasta ja vaikeaa. Kutsuimme New Years Dayn Ash Costellon vierailemaan tälle kappaleelle, ja hän toi lämpimällä äänellään ja karismallaan kappaleelle juuri sen mitä tarvitsimme”, yhtye kommentoi.
”Deliriumin” (2016) ”Downfallissa” kuultiin pitkä Daniele Salomonen kitarasoolo. Viimeisin kokoonpanomuutos Lacuna Coiliin tuli vuonna 2024, kun edellinen kitaristi Diego “DD” Cavallotti poistui yhtyeen riveistä.
Bändi nousi kansainväliseen maineeseen kolmannen albuminsa, ”Comaliesin”, myötä vuonna 2002. Levy sisälsi hiteiksi nousseet singlet ”Heaven’s A Lie” ja ”Swamped”. Levy merkitsi bändin läpimurtoa muun muassa Yhdysvalloissa ja auttoi heitä vakiinnuttamaan uskollisen fanikunnan ympäri maailman.
20 vuotta myöhemmin Lacuna Coil päätyi äänittämään ”Comaliesin” kokonaan uudelleen ja se julkaistiin vuonna 2022 nimellä ”Comalies XX”. ”Heaven’s A Lie XX” esitettiin raskaana ja häiritsevän junnaavana versiointina alkuperäiseen raitaan verrattuna. Laulajat vaikuttivat olleen eri tavalla kertosäkeessä läsnä. Myös ”Comaliesin” toinen jättihitti “Swamped” kuultiin XX-versiona myöhemmin encoren aikana.
“Heaven’s A Lie XX” ja bändi sai yleisöltä huiman pitkät suosionosoitukset Scabbian herkistyessä, jonka jälkeen hän kokosi itsensä spiikkaamaan seuraavan biisin sisään:
”I repent. Let go of all the sins. I hear the voice of pain. In nomine Patris.”
Latinankielinen myös Lacuna Coilin kappaleeksi päätynyt kristillinen fraasi “In Nomine Patris” tarkoittaa ”Isän nimessä” ja on osa useita kristillisiä rukouksia ja liturgioita, kuten Isä meidän –rukousta viitaten Pyhään Kolminaisuuteen. Mystisellä kuorolla alkava biisi jyräsi nyt livenä yllättävän vahvana.
Ferro kommentoi:
“It’s a song about facing the fear of being influenced by things much bigger than us, that we can’t totally comprehend or that we think we’re not ready to face, something we consider sacred in a way. We need to take it one step at the time, day by day, …it takes time to build an empire.”
”Deliriumin” kärkipäähän kuuluva ”Blood, Tears, Dust” esitettiin näyttävän teatraalisesti basisti ”Makin” iskiessä yleisöön silmää. Biisin kertosäe kuuluu ehdottomasti Lacuna Coilin parhaimmistoon.
“Gravity” käsittelee kohtalon väistämättömyyttä ja elämän jatkuvaa kaatumisen ja uudelleen nousemisen sykliä. Synkkien aikojen keskellä se välittää tärkeän, sinnikkyyteen kannustavan viestin:
“Balance is so difficult to keep as we navigate through desperate times, feeling lost and gasping as we ask for help. How do we deal with tough times? Do we ask for a hand? Or do we isolate ourselves from everything else to recollect in our own misanthropic golden cage? I hope you will love ‘Gravity’ as much as we do and that it will make you reflect on the time we have left and how to use it wisely.”
Puhtaan lauluun ja raskaiden kitaroiden yhdistelmä teki “Oxygenista” samaan aikaan herkän ja voimakkaan.
Scabbia kommentoi:
“’Oxygen’ is a powerful exploration of emotional struggle and inner conflict. The lyrics convey a sense of drowning in a toxic environment… where attempts at salvation, represented by “oxygen” are somehow futile. This song encapsulates the feeling of struggling to break free from what holds us down, when the journey is filled with difficulty. It’s a raw anthem of vulnerability, resilience, and the courage to face what seems insurmountable.”
Scabbia tiedusteli yleisöltä, moniko on tullut keikalle jostain muualta kuin Tampereelta tai kokonaan toisesta maasta. Nopeasti selvisi, että hyvin suuri osa katsojista oli saapunut muualta Suomesta ja Scabbia totesi, että on siis parempi tervehtiä Suomea kuin Tamperetta.
”Hello to everyone in this room and thank you so much for this incredible energy. We are loving every second, because music is therapy. Tonight is group therapy because music heals. Music lifts us up when we’re down, when we are sad, when we have problems. We just listen to that song, that artist and we instantly feel better, isn’t it?”
Scabbia jatkoi ja muistutti, että mitään ei kannata pelätä:
“We wrote the next song because we wanted to have a reminder that no matter what happens outside, no matter the problems, I am sure that we fear nothing. I know that no matter what happens, we can overcome and get out of that fucking tunnel. I know that if we have a dream and we don’t have to listen from the voices from the outside, that are trying to crash us down telling us that we’re not gonna make it. So I want you guys to say this as loud as you can and believe in what you’re saying, we fear nothing! Because nothing stands in our way.”
“Broken Crown Halon” melodinen ja todella tarttuva anthem “Nothing Stands In Our Way” sai aikaan intensiivistä moshausta. Ties kuinka monta kertaa huudettu “we fear nothing” -chant jatkui myös biisin aikana, jossa yleisö lauloi sanoja antaumuksella. “Nothing Stands In Our Way” on myös Lacuna Coilista kertovan kirjan nimi.
Encoren alkajaisiksi kuultiin “Sleepless Empiren” avausraita “The Siege” ja keikka alkoi tämän myötä ikään kuin alusta. Rumpali Richard Meiz nostatutti useaan otteeseen yleisön käsiä ja heti perään Scabbia halusi käsien heiluvan biisin alkajaisiksi.
Keikan kohokohtiin nousi todella hyvän kuuloinen sekä tarttuvan melodinen, radiota kosiskeleva “I Wish You Were Dead”. Scabbia otti kappaleen ajaksi esiin muovisen kimallepuukon, jolla hän osoitti paikoin päätään, rintaansa ja yleisöä. Sävellys käsittelee myrkyllisiin ihmissuhteisiin liittyvää tunnekuohua ja kamppailua:
“We all have this person we wish never existed, right? We all felt the need to erase the same person from our thoughts, someone who hurt us that it’s still in our mind. We wanted to write heavier lyrics on a happier musical canvas. Also we are a little tired of being politically correct at all costs…”
Ennen viimeistä vetoa Scabbia kiitti yleisöä ja Nonpointia vuolaasti:
“I hope you’re gonna bring all these good vibes back home with you. If you had a good time go back home and tell your friends that weren’t in this room that they missed it, big time. Bring them over next time, so the party is going to be even bigger. I want you guys to give it up for our friends Nonpoint, who killed it tonight and every single night with opening duty. I wish them all the best, they deserve it.”
“We have one more song to go, but before we leave, we’ll want to thank each and every one of you one more time for being in this room tonight. We don’t take it for granted. There’s so many bands on the road and you decided to spend your Saturday evening with Lacuna Coil, we appreciate it. Thank you so much!”
Keikan sai kunnian päättää huimalla jytinällä tuoreen studioalbumin ensimmäinen singlejulkaisu ”Never Dawn”, jossa koko yhtye pisti vielä kerran parastaan hyvälle yleisölle. Jo vuonna 2023 julkaistu single on raskas, toiveikas ja kaivautuu ihmismielen syövereihin tutkimaan sinnikkyyttä, sisäistä voimaa sekä ikuista taistelua valon ja pimeyden välillä:
”’Never Dawn’ on raivokas selviytymistarina halki jäätyneen ja groteskin maan, jossa sisäinen voima on tärkein ase. Kannustamme sytyttämään liekin sydämissä ja nauttimaan täysin rinnoin! Esittelimme tämän kappaleen ensiksi instrumentaaliversiona ”Zombicide: White Death” -pelin trailerissa”, Cristina Scabbia kertoo.
1,5 tuntia kestänyt keikka oli mainio läpileikkaus Lacuna Coilin uraan. Uusia kappaleita ei pelätty ottaa settiin mukaan ja uuden levyn yhdestätoista raidasta peräti kahdeksan koki livekäsittelyn Tavara-aseman lavalla. Vielä outrona kuultu Type O Negativen “Christian Woman” kuulosti poikkeuksellisen hyvältä PA:sta lujaa tuutattuna ja sopi teemaan paremmin kuin hyvin.
Hyytävän kutkuttavat melodiat ja lumoavat lauluharmoniat veivät mennessään. Paikoitellen erityisesti ”Sleepless Empiren” epätasainen ja tasapaksu biisimateriaali ei aivan nostanut tätä keikkaa parhaiden Lacuna Coil -vetojen joukkoon, mutta mukava tätä on muistella myöhemmin. Kesällä 2025 yhtye piipahti myös Tallinnassa festareilla ja Lacuna Coil olisi hienoa nähdä pitkästä aikaa Suomessa kesäisellä festarikeikalla.
Lacuna Coil on:
Cristina Scabbia – laulu
Andrea Ferro – laulu
Marco “Maki” Coti Zelati – basso, kitara
Richard Meiz – rummut
Tällä keikalla kitaraa soitti Daniele Salomone.
Raportti: Riku Juutilainen
Kuvat: Hannu Juutilainen © Metalliluola
Intohimoinen livekeikoilla kävijä ja fyysisen musiikin raskaan sarjan keräilijä. Hifistä hullaantunut ja albumien teknisestä toteutuksesta kiinnostunut seikkailija, jonka sydän sykkii eniten Nightwishille, mutta tarkassa seurannassa on hard rockin ja perinteisen hevin monipuolinen maailma 70-luvun Black Sabbathista aina 2000-luvun sinfonisen metallin aaltoon asti kaikkine orkestereineen. Vapaa-ajalla ohjelmaan kuuluu frisbeegolf, jos radoille vain keikoilta ennättää.
Perinteisen raskaan rockin ja melodisen metallin ystävä. Livekeikkojen ja (vinyyli)levymusiikin suurkuluttaja. Musiikin ohella vapaa-aikaan kuuluvat viskiharrastus ja frisbeegolf. Kamera on mukana keikalla kuin keikalla.
