Koti Haastattelut ja raportit My Whitesnake Years: Adrian Vandenberg @On The Rocks, Helsinki 20.1.2026.

My Whitesnake Years: Adrian Vandenberg @On The Rocks, Helsinki 20.1.2026.

Tekijä
Riku Juutilainen ja Hannu Juutilainen
-
MAINOS:


Whitesnaken musiikki ei unohdu, vaikka David Coverdale siirsi yhtyeen jo taakseen jääden ansaituille eläkepäiville.

Talvisena tammikuun tiistaina yhtyeen musiikin ystävät kokoontuivat sankoin joukoin Helsingin On The Rocksiin katsomaan hollantilaista ex-Whitesnake-kitaristi Adriaan van den Bergia, eli tuttavallisemmin Adrian Vandenbergia yhtyeineen.

Vandenbergin bookkaus Suomeen oli todellinen kulttuuriteko, sillä kitaristi oli nähty viimeksi Suomessa vuonna 1997 Helsingin Kulttuuritalolla Whitesnaken riveissä.

Tarjolla oli harvinaista herkkua, sillä luvassa oli parhaita paloja Whitesnaken tuotannosta. John Sykesin tilalle tullut Vandenberg valloitti yhtyeessä rock-maailmaa vuosina 1987–1990, 1994 ja 1997.

Parimetrinen kitaravirtuoosi kirjoitti Whitesnaken “Slip Of The Tongue” (1989) ja “Restless Heart” (1997) -levyt yhdessä Coverdalen kanssa ja lisäksi Coverdale/Vandenberg -duettona esitetty sekä äänitetty akustinen “Starkers In Tokyo” (1997) on vahva osa Vandenbergin CV:tä.

On The Rocks oli loppuunmyyty jo ennakkoon ja tuntui sille, että kaikki Whitesnaken musiikin ystävät olivat löytäneet tiensä paikalle. Tuttuja kasvoja oli paikalla valtavasti ja mukana lukuisia ammattimuusikoita, mikä kieli siitä, kuinka kiinnostava ilta oli luvassa.

Yhtye asteli lavalle epämääräistä ukkosen jylinää sisältäneen tylsän intron jälkeen noin vartin ilmoitetusta aikataulusta myöhässä ja “Bad Boys” käynnisti illan rockjuhlan. Kappaleeseen oli ympätty mukaan “Children Of The Nightia” ja jatkoa saatiin “Slide It In” -hitin muodossa. Bändin ruotsalaislaulaja Mats Levén antoi eturivissä olleiden laulaa kertosäettä mikkiin ja hymy nousi huulille.

Ilta ei ollut kuitenkaan täysin Whitesnaken, vaan keikan aikana kuultiin myös pari lohkaisua Vandenberg-yhtyeen vuoden 1982 samannimiseltä debyyttialbumilta. “Your Love Is In Vain” ja “Burning Heart” sulautuivat illan settiin saumattomasti. Vandenberg soitti mielenkiintoisesti “Your Love Is In Vainin” ja Whitesnaken “Love Ain’t No Strangerin” kitarasoolot sormin plektra suussaan.

Keikan edetessä ja Whitesnaken klassikkosävellysten seuratessa korostui erityisesti useita coverbändejä vaivannut ongelma, eli vertailukohta alkuperäiseen muodostui liian kovaksi. Levén on hyvä, mutta lavakarismassa jäätiin aimo askel jälkeen. Laulajalla on CV:tä vaikka millä mitalla, sillä ruotsalainen on laulanut urallaan Vandenbergin lisäksi esimerkiksi Candlemassissa, Therionissa, Yngwie Malmsteenin soololla sekä monissa muissa bändeissä ja projekteissa. Tarina kertoo myös, että Tobias Forge pyysi häntä Ghostin laulajaksi.

Neljän Marshall-vahvistimen edessä ilman pedaaleja soittaneen Vandenbergin soitto oli erittäin hyvän kuuloista ja soundi oli voimakas, mutta viimeinen silaus jäi puuttumaan. Basisti, kosketinsoittaja ja rumpali tekivät omat työnsä eleettömän varmasti sekä vähäeleisesti. Miehille suotiin omat soolo-osuudet ja “Give Me All Your Lovessa” kosketinsoittimet pääsivät hyvin oikeuksiinsa. Hieman ylilyönyt yleisönhuudatus pääsi tosin vesittämään tunnelmaa.

Settilista oli koottu “the best of Whitesnake” -tyyliin ja se olisi sopinut paremmin kiertueen nimeksi. Esimerkiksi “Restless Heart” -albumilta ei kuultu yhtään kappaletta, vaikka Vandenberg soitti kitarat tälle alun perin Coverdalen sooloalbumiksi suunnitellulle hienolle levylle.

Illan suurimmat suosionosoitukset keräsivät megahitit “Is This Love”, “Here I Go Again” ja keikan päättänyt “Still Of The Night”. Suosio oli helppo huomata myös siitä, kuinka monta puhelinta yleisöstä nousi kunkin kappaleen kohdalla esiin tallentamaan huippuhetken omalle videolle. ”Here I Go Againin” kitarasoolo on Vandenbergin käsialaa, Vandenberg ja Levén muistelivat tätä välispiikin yhteydessä.

“Slip Of The Tongue” nousi loppuvuodesta 1989 Suomen albumilistan ykköseksi ja levytyksen pari täysosumaa ovat ehdottomasti “Judgement Day” ja “Sailing Ships”. Molemmat kuuluivat illan onnistuneimpiin esityksiin ja herkkä “Sailing Ships” soi akustisesti kauniina “Starkers In Tokyo” -versiona. Vastaavia akustisia versioita olisi kuullut mieluusti enemmän. Lisäksi Vandenbergin yksin lavalla esittämä “Adagio For Strato” tulkittiin tyylikkäästi.

Kokonaisuutena ilta jätti ristiriitaiset fiilikset. Toisaalta kokonaisuus oli hyvä ja viihdyttävä, mutta kolikon kääntöpuolena tässä olisi ollut mahdollisuuksia vielä paljon parempaan. Aivan kympin suoritusta ei yhtye saanut itsestään Rocksin illassa irti.

31.1.2026 jo 72 vuotta täyttävä Vandenberg oli rautaisessa ja ikäisekseen loistavassa kunnossa ja puolentoista tunnin keikalla aika kului kuin siivillä. Whitesnaken ystävät pääsivät jälleen kerran kuulemaan näitä kuolemattomia kappaleita livenä.

Raportti: Hannu ja Riku Juutilainen
Kuvat: Hannu Juutilainen © Metalliluola

Toimittaja |  + artikkelit

Intohimoinen livekeikoilla kävijä ja fyysisen musiikin raskaan sarjan keräilijä. Hifistä hullaantunut ja albumien teknisestä toteutuksesta kiinnostunut seikkailija, jonka sydän sykkii eniten Nightwishille, mutta tarkassa seurannassa on hard rockin ja perinteisen hevin monipuolinen maailma 70-luvun Black Sabbathista aina 2000-luvun sinfonisen metallin aaltoon asti kaikkine orkestereineen. Vapaa-ajalla ohjelmaan kuuluu frisbeegolf, jos radoille vain keikoilta ennättää.

+ artikkelit

Perinteisen raskaan rockin ja melodisen metallin ystävä. Livekeikkojen ja (vinyyli)levymusiikin suurkuluttaja. Musiikin ohella vapaa-aikaan kuuluvat viskiharrastus ja frisbeegolf. Kamera on mukana keikalla kuin keikalla.

LIITTYVÄT ARTIKKELITLISÄÄ TEKIJÄLTÄ

Metalliluola.fi
Facebook Instagram Linkedin Spotify Twitter Youtube
© Metalliluola.fi