Miehekkäästi nimetty Hammered Overkill tulee Lahdesta ja kyseessä on yhden miehen bändi, jonka musiikkityyli menee karkeasti perinteisen heavyn, rock ´n´ rollin ja punkin välimaastoon. HO on perustettu vuonna 2013 ja ”Devil´s Music” on vahvasti mm. Motörheadilta tuoksahtavan yhtyeen debyyttijulkaisu.
Bändiä pyörittävä Henri Halme, jonka rujo tulkinta tuo mieleen mm. Minotaurissa ja Morningstarissa vaikuttaneen Ari Honkosen, kuvaa materiaaliaan sanoilla ”raaka ja aggressiivinen”, eikä mies puhu palturia vaan kyyti on kylmää alusta loppuun. Mitään kauniita slovareita on turha odottaa, vaan nyt vedetään brutaalilla otteella nenukkiin ja kohtalaisen kovaa.
Levyn äänimaailma on rosoinen, raaka ja joku saattaisi jopa käyttää termiä huono, mutta tämän kaltaiseen musiikkiin tällaiset karut soundit ovat juurikin sopivat. Tuotantopuoli on muilta osin onnistunut suhteellisen hyvin, eivätkä biisit kuulosta puuroutuneelta sekamelskalta, kuten monen muun vastaavin keinoin operoivan porukan tapauksessa on käynyt.
Levyn avaava ”Hammered” antaa välittömästi näytteen siitä mitä on tulossa ja rouhea, reilut parin minuuttia juokseva biisi onkin levyn parasta antia yhdessä kakkosraita ”Born to Lose, Live to Winin” kanssa. Tästä eteenpäin materiaali jää hieman tasapaksummaksi ja avauskaksikon läheisyyteen ylletään vasta albumin loppupäässä hienosti rullaavan intron kautta käynnistyvän ”Walk the Linen” myötä. Biisissä on myös toimiva kertosäe, mutta reilun neljän minuutin mitta syö hieman tehoja. Tämä veto olisi ehdottomasti iskenyt nenää niskaan paremmin n. 3 minuutin kestolla.
Levyn päätöskaksikko, ”No Remorse”/”Devil´s Music”, nostavat vielä hieman tasoa ja paketoivat levyn asiallisesti onnistuen kipuamaan levyn kärkibiisien tuntumaan. ”Devil´s Music” jättää itsestään oluen makuisen sekä viskin tuoksuisen vaikutelman ja vaikka aivan mitään hittikamaa levyltä ei löydy, yritystä on senkin edestä.
”Devil´s Musicilla” on ehdottomasti hetkensä ja vaikka arvosana ei nyt vielä ihan kiitettävän läheisyydessä olekaan, niin kyllä Halmeella tässä ehdottomasti hyvä ja kehityskelpoinen keitos on valmistumassa. Biisimateriaali on parhaimmillaan toimivaa, mutta vaikkei levyllä hurjasti mittaa olekaan, iskee parissa kohtaa pieni puutuminen. Pientä hienosäätöä siis vielä tarvitaan, mutta oikea suunta tässä ehdottomasti kuitenkin on.
6/10
Miika Manninen
Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.
 - levyarvio. Miika Manninen, Metalliluola.){kind=link}