Ross The Boss – Born Of Fire (2020)

Manowarin toisena perustajajäsenenä sekä alkuaikojen kitaristina tunnettu Ross Friedmanin taiteilijanimeä Ross The Boss kantava bändi on täällä jälleen uuden albumin kera. Järjestyksessään neljäs albumi tottelee nimeä ”Born Of Fire” ja pyrkii kohti samaa testosteronin kyllästämää sekä alkukantaista soturienergiaa pursuavaa polkua, kuin edeltäjänsä.

Vuonna 2018 ilmestynyt ”By Blood Sworn” nousi henkilökohtaisella listalla korkealle sijalle tuon vuoden julkaisujen osalta. On siis enemmän kuin mielenkiintoista kuulla, onko sävellyskynän terä tallella ja pystyykö ”Born Of Fire” vastaamaan luotuihin odotuksiin?

Levyn alussa vallitsee odottava tunnelma. Avausbiisiksi valikoitunut ”Glory To The Slain” on räväkkä heavy/punk-purkaus, joka herättää kuulijan takuuvarmasti, mutta muuhun siitä ei ole. Vauhdikas meno jatkuu myös seuraavilla raidoilla, mutta sävellysten taso on lähinnä ”ihan jees”. Koko ajan odottaa, koska tulee se pelastava ässäbiisi, joka johdattaa levyn toivottuun nosteeseen. Hälytyskellojen äänet alkavat jo kaikua kaukaisuudessa, kun sinkkubiisinä julkaistu ja alkuun lupaavalle kuulostanut ”Denied By The Cross” taantuu useampien kuunteluiden myötä perusvedoksi.

Toinen esimaistiainen ”Maiden Of Shadows”, korjaa kurssia viimein oikean suuntaan. Hienolla introlla käynnistyvä eeppisempi kappale on levyn parasta antia ja sen myötä usko palautuu. Harmittavasti helpotus on vain hetkellinen, sillä biisien taso hiipuu jälleen vaatimattomalle tasolle.

Levyn loppupuolelta esiin nousee vielä ”Waking The Moon”/ ”Undying”/”Godkiller” -kolmikko, jossa on pieni ripaus sitä kaivattua voimaa, jota levyn odotti pursuavan. Pienestä parannuksesta huolimatta albumista jää suuhun hapan maku ja päällimmäinen mieleen nouseva tunnetila on pettymys.

”Born Of Fire” jää kokonaisuutena heikoksi suoritukseksi ja bändi lyö kirveensä kiveen pahemman kerran. Kappaleet kuulostavat suurelta osin väsyneeltä tusinakamalta ja metsään mennään ryminällä. Albumi kellottaa optimaalisesti 45 minuuttia, mutta 12 biisin läpikahlaus yhdeltä istumalta on kaukana nautinnollisesta kokemuksesta. Muutama valonpilkahdus onnistuu pitämään yhtyeen pinnalla, mutta edelliseen albumiin verrattuna pudotus on karmea.

6+/10

Miika Manninen

1.Glory To The Slain
2.I Am The Sword
3.Fight The Fight
4.Shotgun Evolution
5.Denied By The Cross
6.Maiden Of Shadows
7.Born Of Fire
8.Demon Holiday
9.Godkiller
10.Waking The Moon
11.Undying
12.The Blackest Heart

JÄTÄ VASTAUS

Kommenttisi
Pistä nimesi tähän