Exlibris – Shadowrise (2020)

MAINOS:



Puolalainen power metal -ryhmä Exlibris iskeytyi omaan tajuntaani mainion ”Aftereal”-pitkäsoiton myötä vuonna 2014. Tämän jälkeen bändin leirissä on ehtinyt tapahtua paljon. Muun muassa parin miehistönvaihdoksen sekä kaksi vuotta sitten ilmestyneen ”Innertia”-albumin jälkeen on vuorossa viides levy ”Shadowrise”.

Jo mainitun ”Innertian” jälkimainingeissa bändin riveissä tapahtui yksi muutos, kun alusta asti mukana ollut kitaristi Daniel ”Dani” Lechmanski siirtyi sivuun. Tilalle löytyi Antti Wirman ja näin yhtyeen jäsenistössä on nyt suomalaisväriä kahden miehen verran vokalisti Riku Turusen hypättyä kelkkaan vuonna 2016.

Uutta levyä tarkastellessa huomio kiinnittyy ensin sen kappalemäärään ja pituuteen. ”Shadowrise” sisältää kuusi kappaletta ja kellottaa vain reilut puoli tuntia. Millainen on tämä uusi, selkeästi bändin aiempaa tuotantoa lyhyempi tuotos ja pystyykö se jatkamaan samaa hienoa sarjaa kuin edeltäjänsä?

Heti ensimmäisillä kuuntelukerroilla käy selväksi, että kyseessä on kova levy. ”Rule #1”:n aloittama vahva pyöritys pitää hienosti kyydissään aina siihen hetkeen, kun kuusi ja puoli minuuttia juokseva ”Interstellar” vaikenee. Kappaleet sisältävät aimo annoksen energisyyttä ja esimerkiksi ”Hell Or High Water” on tarttuvan intronsa kera mitä mainioin esimerkki bändin tämän hetkisestä kunnosta.

”Shadowrisea” kohtaan suuntautui suuria odotuksia ja bändi selviytyy haasteesta mallikkaasti. Kokonaisuus on tiivis, vahva ja hyvin toteutettu. Bändin suoriutuminen kuulostaa vapautuneen rennolta. Kappaleissa on tarttumapintaa ja materiaali kestää kuuntelua. Toki puoli tuntia katoaa tätä kuunnellessa, kuin siivillä ja väkisin tulee mieleen, olisiko mukaan mahtunut vielä pari raitaa lisää? Kokonaisuutena ”Shadowrise” on näyttävä lisäsulka Exlibriksen hattuun, tätä voi huoletta suositella melodisen power metallin ystäville.

8/10

Miika Manninen

1.Rule #1
2.Hell Or High Water
3.All I Never Knew
4.Shadowrise
5.Megiddo
6.Interstellar

+ artikkelit

Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.