Henkilökohtaisesti King Diamondin uuden levyn julkaisu on ollut suuri spektaakkeli jo pitkään. Niin se oli myös 20 vuotta sitten, kun maestro kavereineen palasi vuoden 1987 menestysalbuminsa ja yhden tunnetuimman työnäytteensä ”Abigailin” tarinan pariin.
Esiin marssitettiin ”Abigail II: The Revenge” -pitkäsoitto. Vajaat 15 vuotta aiemmin ilmestyneellä ykkösosalla on kiistaton maine metallimusiikin historiassa ja ”rikospaikalle” palaaminen vaati paljon pokkaa. Bändi oli tehnyt suurelta osin laadukasta materiaalia koko 1990-luvun ja avannut uuden vuosituhannen hyvällä ”House Of God” -albumilla. Silti ilmassa oli pientä jännitystä siltä osin, tekisikö uusi levy kunniaa ensimmäiselle osalle.
Heti ensimmäisten kuuntelukertojen jälkeen huoli osoittautuu pääosin turhaksi, sillä uusissa biiseissä tuntui olevan voimaa sekä tarttuvuutta. Levyltä ei nouse esiin yhtä valloittavia yksittäisiä hittikappaleita kuin ykkösosalta, mutta se on silti pätevä kokonaisuutena, eikä täyteraitoja ole mukana.
Suurempaa huomautettavaa ”Abigail II”:sta ei löytynyt ilmestyessään, eikä aika ole tilannetta muuttanut. Muutama todellinen syvyyspommi muutoin hyvien biisien sekaan olisi nostanut levyn taistelemaan jopa KD-katalogin viiden kärkeen pääsystä. Tällaisenaan suoritus on silti mainio ja levy sijoittuu bändin tuotannon keskikastin yläpäähän.
Näin 20 vuotta myöhemmin teoksen ottaa edelleen mielellään kuunteluun säännöllisin väliajoin. Se on kestänyt aikaa mainiosti ja kampittaa 1990-luvun materiaalista ”The Spider´s Lullabye”/”The Graveyard”/”Voodoo” -kolmikon ja tuon vuosikymmenen tuotoksista ainoastaan ”The Eye” (1990) kiilaa ohi. Kyseessä on siis vahva suoritus, joka todisti tekijänsä olevan edelleen voimissaan.
8+/10
Miika Manninen
1. Spare This Life
2. The Storm
3. Mansion In Sorrow
4. Miriam
5. Little One
6. Slippery Stairs
7. The Crypt
8. Broken Glass
9. More Than Pain
10. The Wheelchair
11. Spirits
12. Mommy
13. Sorry Dear
Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.
 Metalliluolan arvio, Miika Manninen.){kind=link}