Freedom Call – M.E.T.A.L. (2019)

Saksalainen power metal-yhtye Freedom Call on ehtinyt jo kunnioitettavaan 20 vuoden ikään. Vuonna 1998 perustetulla bändillä aihetta juhlaan myös julkaisurintamalla, sillä tuore ”M.E.T.A.L.” on uran kymmenes albumi.

Chris Bayn johtaman ryhmän diskografiasta löytyy paljon laadukasta materiaalia, mutta myös muutama vaatimattomampi tuotos on eksynyt sekaan. Uuden albumin edellä julkaistiin kolme tasokasta singlebiisiä ja niiden perusteella tarjolle olisi tulossa asiallinen levytys.

”M.E.T.A.L.” potkaistaan käyntiin juuri näiden sinkkulohkaisujen voimalla. ”111 – The Number Of Angels”/”M.E.T.A.L.”/Spirit Of Daedalus”-kolmikko tarjoaa melodiaa pursuavalla sykkeellä ja iloisella draivilla kuorrutettua korvakarkkia. Vahvaa livesettipotentiaalia sisältävät biisit ovat helposti omaksuttavissa ja niissä on mukavasti tarttuvuutta. Erityisesti Gamma Rayn ”To The Metal” -kappaleen mieleen tuovaa nimibiisiä huudetaan varmasti kilpaa tulevilla keikoilla.

Tehokkaan aloituksen jälkeen jatketaan hyvällä väännöllä ”Ace Of The Unicorn”/”Sail Away”/”Fly With Us” -mallisen kolmikon kyydissä. Biisit ovat lennokkaita ja omaavat myös nopeasti omaksuttavia osia, mutta jäävät aavistuksen jälkeen alun ilotulituksesta. Kolmikko muodostaa tästä huolimatta albumille laadukkaan keskikastin, jota kuuntelee mielellään.

Loppua kohden matkatessa taso ei pääse repsahtamaan. Kappaleiden tehokkuus säilyy ja aina jostain ponnahtaa esiin joko mehevä kertosäe tai laadukas melodianpätkä. Esimerkiksi hienolla ja mukaansatempaavalla kosketinintrolla starttaava ”Days Of Glory” raivaa itselleen tilaa levyn kovimpien raitojen seasta. Biisi on kuin ohjekirjaesimerkki siitä kuinka sopivan juustoinen ja tarttuva power metal -sävellys tehdään.

Kokonaisuuden harmoniaan osuu ainoa pieni särö sekä kauneusvirhe ”Wheel Of Time”/”Ronin” -kaksikon muodossa. Kumpikaan kappale ei ole varsinaisesti kuuntelukelvotonta roskaa, mutta tässä näytelmässä on yksinkertaisesti niin kova taso, että kaksikko jää täysin stastistin ja kahvinkeittäjän rooliin.

Ennen albumin päättävää ”Sole Survivoria” olotila on upeista hetkistä huolimatta aavistuksen harmistunut. Jääkö noin komeita kappaleita sisältänyt levy hieman vajaaksi toivomisen varaa jättäneen loppunsa vuoksi…? Ei jää, nimittäin päätösbiisi tulee ja pelastaa! Järjettömän komeilla melodioilla ja maukkaalla kertosäkeellä varustettu raita ei ole vain albuminsa paras, vaan yksi kovimmista sävellyksistä, mitä Freedom Callin koneisto on tuottanut. Levyä ei yksinkertaisesti voisi paremmin päättää.

20-vuotias Freedom Call on kovassa kunnossa ja ”M.E.T.A.L.” on hienoa jatkumoa bändin tuotantoon. Saksalaiset pelaavat omilla vahvuuksillaan, eikä merta edemmäs olla lähdetty kalaan. Joku voi kokea nämä biisit liiallisen hilpeinä, tai samojen temppujen toistona mutta tämä juuri on ollut yhtyeen valttikortti alusta asti. Tällaisella yltiöpositiivisella latauksella on usein tarttuva vaikutus ja tämä albumi on siitä mitä parhain esimerkki. ”M.E.T.A.L.” kannattaa ehdottomasti tsekata, mikäli melodinen (voima)metalli uppoaa. Tästä on vaikea olla pitämättä.

8½10

Miika Manninen

1. 111 – The Number Of The Angels
2. Spirit Of Daedalus
3. M.E.T.A.L.
4. Ace Of The Unicorn
5. Sail Away
6. Fly With Us
7. One Step Into Wonderland
8. Days Of Glory
9. Wheel Of Time
10. Ronin
11. Sole Survivor

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here