Black Sabbath – Tyr (1990)

0
913

Legendaarisiin mittasuhteisiin monella osa-alueella yltänyt 1980-luku oli päättynyt ja uudella vuosikymmenellä puhalsivat muutoksen tuulet. Musiikkimaailmassa oli tapahtumassa murros ja metalli alkoi menettää asemaansa mm. grungen noustessa esiin. Tästä huolimatta raskaan musiikin maailmasta putoili edelleen klassikkomateriaalia ja vuosi 1990 oli julkaisuvuotena varsin mainio.

Tuona vuonna talkoissa oli mukana myös legendan aseman itselleen jo aikaa sitten saavuttanut Black Sabbath. ”Tyr”-nimeä kantanut levy oli Tony Iommin johtaman ryhmän 15. albumi ja järjestyksessään kolmas, jolla vokalistina toimi Tony Martin. Iommin ja Martinin lisäksi bändin riveissä vaikuttivat vuoden 1989 ”Headless Crossin” tapaan rumpali Cozy Powell sekä kosketinsoittaja Geoff Nicholls. Basson varressa oli tapahtunut muutos Laurence Cottlen väistyttyä ja mm. Gary Mooren sekä Whitesnaken kanssa aiemmin operoineen Neil Murrayn hypätessä remmiin.

Miltei optimaalisella vajaan 40 minuutin sekä yhdeksän raidan kestolla täytetyn matkan avaa ”Anno Mundi”. Rauhaisalla introlla ja komealla Martinin tulkinnalla käynnistyvä kappale on levyn laadukkainta antia ja mitä parhain valinta paalupaikalle. Biisin laulumelodiat ovat timanttisia sävellyksen viedessä väkisin mukanaan.

Seuraavana esiin ryntää ”The Law Maker”/”Jerusalem”-kaksikko, joka pitää kiinni albumin laatustandardeista tiukasti. Kumpikaan ei yllä edeltäjänsä tasolle, mutta kappaleista löytyy tarttumapintaa ja erityisesti ensin mainitun rivakampi ote on paikallaan maltillisemmalla nopeudella kulkeneen avausraidan jälkeen.

”The Sabbath Stones” vakuuttaa komealla kertosäkeellään saatellessaan albumin sen puoliväliin ja kovimpaan huippuhetkeen. Yhteen nitoutuva trilogia ”The Battle Of Tyr”/”Odin´s Court”/”Valhalla” on ”Tyrin” todellinen tähtihetki ja ”Valhalla” on todellinen kuningasbiisi hienoine kertosäkeineen, melodioineen sekä laulusuorituksineen.

Matkan päättää ”Feels Good To Me”/”Heaven In Black”-kaksikko, joka aineksistaan huolimatta jää edeltäjänsä jäljiltä lievästi statistin rooliin. Molemmat biisit ovat hyviä, mutta vastaavanlaista viimeisen päälle hittipotentiaalia niistä ei löydy.

Bändin edellinen albumi, vuotta aiemmin julkaistu ”Headless Cross”, kiilasi itsensä Birminghamista kotoisin olevan ryhmän tuotannon parhaimmistoon. Odotukset uutta levyä kohtaan olivat kovat, mutta Iommin sävellyskynän terä oli tallella ja ”Tyr” on kilpailukykyinen albumi, niin tekijänsä tuotantoa mitatessa, kuin myös verratessa julkaisuvuotensa parhaimpaan satoon.

Vuosi 1990 oli todella laadukas metallilevyjen osalta ja Black Sabbath osoitti veteraanien pystyvän edelleen säveltämään klassikkotason musiikkia. ”Tyr” kuuluu ehdottomasti ilmestymisvuotensa kärkilevyjen joukkoon yhdessä mm. Judas Priestin ”Painkillerin”, Kreatorin ”Coma of Soulsin”, Deathin ”Spiritual Healingin” sekä Megadethin ”Rust in Peacen” kanssa. ”Tyr” ei ole menettänyt hohtoaan vuosikymmenten saatossa ja sen ottaa mielellään kuunteluun edelleen. Se on hieno muisto ajalta, jolloin metalli joutui puolustamaan asemaansa muiden musiikkityylien yrittäessä vallata tilaa itselleen. ”Tyr” on yksinkertaisesti ajaton klassikko.

8½/10

Miika Manninen

1. Anno Mundi
2. The Law Maker
3. Jerusalem
4. The Sabbath Stones
5. The Battle Of Tyr
6. Odin´s Court
7. Valhalla
8. Feels Good To Me
9. Heaven In Black

 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here