Tamperelainen Black Royal julkaisi toisen albuminsa ”Firebride” helmikuun puolivälissä. Saatekirjeen mukaan bändin musiikki kategorioituu ”skandinaavista death metallia hämmennettynä moderniksi sludge/death-bluesiksi”. Yhtälö on siis vähintään mielenkiintoinen.
Levyn avaava ”Coven” on pätevä sävellys ja sillä napataan heti kuulijan mielenkiinto talteen. Raskas ja murskaava sointi yhdistettynä Riku Niemelän raakaan örinään tekevät kappaleesta voimakkaan. Samankaltainen tasaisen voimakas myrsky pauhaa myös levyn alkupään muilla raidoilla. Biisit ovat hyviä, mutta todellinen läpimurto jää odottamaan itseään ja albumin toista puoliskoa lähtee kahlaamaan läpi odottavin mielin.
Jälkimmäiselle puolikkaalle lähdetään ”Gods Of Warin” myötä. Biisi on heti pykälän verran kovempaa tekoa, kuin edeltäjänsä ja loppukirin alusta on selviä viitteitä. Pahaenteisesti käynnistyvä ”The Reverend” heittää lisää noitia liekkeihin ja tässä vaiheessa levy vaikuttaisi saavan komean lopun. Nimikappale ja ”For The Dead Travel Fast” eivät petä näitä odotuksia, vaan ovat albumin kaksi parasta sävellystä.
”Firebride” on asiallinen osoitus tamperelaisten osaamisesta ja hyvää jatkoa bändin kovalla tahdilla karttuvaan diskografiaan. Albumi on aavistuksen kaksijakoinen ja erityisesti alku jää loppupuolta jälkeen. Avausnelikko ei ole missään nimessä huono, mutta pieni tasapaksuus työntyy esiin ja rikkoo tunnelmaa. Levyn lopetus on puolestaan voimakas ja kappaleet pelastavat paljon. Vielä ei onnistuta kokonaisuutena niin, että naama sulaisi kokonaan mutta vahvoja merkkejä on ilmassa, että näin voi käydä jatkossa.
7½/10
Miika Manninen
1.Coven
2.Hail Yourself
3.Pagan Saviour
4.All Them Witches
5.313
6.Gods Of War
7.The Reverend
8.Firebride
9.For The Dead Travel Fast
Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.
 Metalliluolan arvio, Miika Manninen.){kind=link}