In Flames – Colony (1999)

Elettiin vuotta 1999 ja vuosituhannen vaihteen lähestyminen oli alkanut konkretisoitua allekirjoittaneen mielessä toden teolla. Metallimusiikki oli syöpynyt mieleeni lähtemättömästi ja olin törmännyt ”Metalliliitto”-nimisen kokoelmalevyn myötä mielenkiintoiseen yhtyeeseen. Kyseessä oli yksi melodisen death metalin pioneereista, In Flames. Tarttuva ”Dialogue With The Stars” –instrumentaali oli puhutellut niin syvästi, että oli tutustunut lähemmin ”Whoracle” (1997) -nimeä kantavaan pitkäsoittoon ja antautunut melodioiden vietäväksi.

Tuo levy sekä ennen kaikkea sen tekijä jäi vahvasti mieleen ja bändin tekemisiä alkoi seurata tarkemmin. Kun uutisia ”Whoraclen” seuraajasta alkoi tihkua, odotukset kipusivat melkoisiin sfääreihin. Iskisikö ruotsalaisten seuraava tuotos yhtä kovaa, kuin tämä levy joka näytteli aikanaan niin suurta roolia omassa musiikillisessa kasvutarinassani?

”Colonyn” materiaali vakuutti välittömästi tasaisuudellaan ja juuri tuo vankka kokonaisuus oli yksi merkittävimmistä eroista ”Whoracleen”. Siinä missä viimeisimpänä mainitusta löytyy muutama vaisu hetki, pitää ”Colonyn” rautainen ote ”Embody The Invisiblen” alkutahdeista aina ”The New Wordin” loppuun saakka. Myös bändin yhteispeli oli kadehdittavan hienoa kuultavaa Jesper Strömbladin ja Björn Gelotten jöröttävien kitaroiden näytellessä pääosaa yhdessä Anders Fridénin tunnistettavan vokalisoinnin kera. Nämä tekijät yhdistettynä Daniel Svensson/Peter Iwers -rytmiryhmään sekä juuri sopivaan äänimaailmaan oli tuolloin parasta mitä Göteborg-skene pystyi tarjoamaan.

Nykyään albumin päätyessä soittimeen, tulee harvoin kuunneltua vain yksittäisiä biisejä. ”Colony” on parhaimmillaan kerralla alusta loppuun nautittuna, sillä sen jokainen kappale puolustaa paikkaansa. Kyseessä on voimakas onnistuminen bändiltä, joka tulisi tulevaisuudessa kokemaan suuria muutoksia niin musiikillisen ilmaisunsa kuin myös kokoonpanonsa osalta. Sellaisia muutoksia, joita vuonna 1999 ei missään nimessä olisi uskonut koskaan tapahtuvan.

Valitessa In Flamesin uran parasta albumia, osuu valinta monen kohdalla juuri ”Colonyyn”. Se ei sisällä parhaaseen A-ryhmään kuuluvia ässäbiisejä kuten ”Episode 666”, ”Pinball Map” tai ”Clayman”, mutta kyseessä on ennen kaikkea ehjä sekä laadukas kokonaisuus. ”Colony” on kestänyt aikaa hienosti ja vielä 20 vuoden jälkeen sen ottaa mielellään soittokierrokselle, toisin kuin monet muut sen hyllyyn pölyttymään jääneet aikalaiset.

8½/10

Miika Manninen

1.Embody The Invisible
2.Ordinary Story
3.Scorn
4.Colony
5.Zombie Inc.
6.Pallar Anders Visa
7.Coerced Coexistense
8.Resin
9.Behind Space ´99
10.Insipid 2000
11.The New Word

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here