Tamperelainen, vuonna 2010 perustettu thrashilta löyhkäävä melodödis-orkesteri Torchia, tarjoilee debyyttialbuminsa ”Of Curses And Grief”, lokakuun pimeiden iltojen ratoksi. Pari demoa sekä viime vuonna julkaistun singlen mittaisen diskografian omaavat musikantit omaavat jo hyvän kokemuksen, sillä herroilta löytyy taustaa useammasta bändistä (mm. Ruinside, Sorkka) eli mitään keltanokkatouhua ei ole tiedossa. Lisäksi levyn miksauksesta on vastannut Hiili Hiilesmaa, taustatkin ovat siis kunnossa.
Albumin avaa lyhyen manausintron jälkeen viime vuonna sinkkuna julkaistu räväkkä turpaanvetoralli ”Face Of Hate”, joka kuuluukin ehdottomasti levyn kärkipäähän ja sopii hyvin ennakkomaistiasen rooliin. Alkupuoliskolta toimii hyvin myös ”My Land Shall Burn”-niminen raita, mutta näiden lisäksi varsinaiset huippuhetket jäävät vähiin ja jäädään rypemään keskinkertaisuuteen. Levyn päätöskaksikko ”Wish For More” ja ”Dark And Cold” nostavat kuitenkin jälleen tasoa ja tämä kaksikko yltää alkupään kovimpien näyttöjen rinnalle.
Levyn ongelmaksi nousee se, etteivät biisit lähde riittävän hyvin lentoon jotta albumi erottuisi huomattavan suuresta oman genrensä tarjonnasta. Varsinaisesti mikään kipale ei ole huono, muttei myöskään varsinaisia korvamatoja löydy. Muutamaan otteeseen käydään lainaamassa ”Follow The Reaperin” aikaista Children Of Bodomia ja tuolloin potkua löytyy vähän enemmän, mutta kokonaisuutena jäädään isolta osin harmaan massan puolelle. Pari hienoa hetkeä, Eetu Hentusen tyylikäs vokaalisuoritus sekä taitavat muusikot nostavat kuitenkin debyytin plussan puolelle. Toivottavasti seuraavalle lätyskälle saadaan sävellyksiin pykälän verran enemmän ruutia mukaan!
7/10
Miika Manninen
1. N.NC SCO TEN.BR LVX
2. Face Of Hate
3. Shame
4. Fury
5. My Land Shall Burn
6. Headshot
7. Ending Beginning
8. Light My Path
9. Wish For More
10. Dark And Cold
Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.