Crimson Sun – Fates (2020)

Törmäsin haminalaiseen Crimson Suniin ensimmäistä kertaa ”The Border” -nimisen EP:n myötä. Tuo minijulkaisu ja erityisesti samana vuonna näppiini tarttunut debyytti ”Towards The Light” esittelivät kypsän yhtyeen, jolla oli kovia biisejä sekä ennen kaikkea huimasti potentiaalia yltää vielä parempaan.

Debyytin kappaleet ovat jääneet soittoon ja kyseessä oli ehdottomasti yksi laadukkaimpia kotimaisia melodisen metallin pelinavauksia, mitä äkkiseltään mieleen tulee. Tuolloin elettiin vuotta 2015 ja nyt on tullut aika ottaa vastaan kakkosalbumi ”Fates”. Kolmen tasokkaan sinkkulohkaisun ansiosta levyä kohtaan on melkoiset odotukset, jännä nähdä miten käy.

Crimson Sunin musiikki rakentuu toimivien melodioiden, äärimmäisen tarttuvien kertosäkeiden sekä ajoittain jopa hieman popahtavien vaikutteiden ympärille. Kokonaisuus on siis maustettu aimo annoksella juustoa ja tartuntavaara on ilmeinen. Kaiken kruunaa vokalisti Sini Seppälä, joka tuo vahvalla tulkinnallaan sävellyksiin lisää energiaa sekä elinvoimaa.

”Fates” on toimiva ja tasokas albumi, jonka koukkuja ei tarvitse turhan syvältä etsiä. Suuri osa biiseistä sopisi singlevalinnoiksi, eikä seassa ole ainoatakaan räikeää epäonnistumista. Kuulija pidetään tiukassa otteessa heti levyn avaavan ”The Beast Withinin” tarttuvuudesta sekä hittipotentiaalista aina ”The Last Day on Earthin” komeaan ja eeppisempään lopetukseen saakka.

Komean ilotulituksen sekaan mahtuu suitsutuksesta huolimatta myös muutama tasaisempi hetki. Levyn keskivaiheilla kuullaan muutama sävellys, jotka jäävät auttamatta kärkibiisien jalkoihin. Nämä kappaleet eivät ole huonoja, mutta ne jäävät hivenen tavanomaisiksi eivätkä tunnu löytävän itselleen levyltä paikkaa muun materiaalin kovan tason vuoksi. Tämä tekee hieman hallaa hyvälle tunnelmalle, joka ”Fatesilta” pursuaa mutta kyseessä on lopulta vain pieni kauneusvirhe.

Crimson Sun tekee kovan tempun kakkoslevyllään. Debyytillä oli puolellaan yllätysetu, mutta ”Fatesia” kohtaan kohdistui jopa epäreiluja odotuksia. Haminalaiset pystyvät silti nuo odotukset ylittämään ja uittamaan siinä sivussa korvakäytäviin toinen toistaan hienompaa kappaletta. Kuuntelukokemusta punnitessa mieleen nousee myös se, ettei tämä ole vielä yhtyeen maksimisaavutus vaan potentiaalia jää lunastettavaksi vielä tulevaisuuden varalle.

Siinä missä ”Towards The Light” oli onnistunut debyyttialbumi, joka esitteli valmiin yhtyeen, on ”Fatesilla” otettu pari askelta eteenpäin. Kokonaisuus on pykälän verran tarttuvampi ja biiseissä on enemmän potkua. Joku voi kokea lopputuloksen liian imelänä, mutta vaikea tästä on olla pitämättä. Kyseessä on pienestä keskivaiheen taantumisesta huolimatta alkuvuoden laadukkainta antia ja hyvä näyttö yhtyeen kehityksestä. ”Fates” on sellainen albumi, joka kannattaa ehdottomasti ottaa kuunteluun, mikäli melodinen metalli uppoaa.

8+/10

Miika Manninen

1.The Beast Within
2.Virtual Reality
3.We Are One
4.The Prison
5.Overcome
6.Fate Of Nora
7.Trailblazer
8.Distant Stars
9.Essence Of Creation
10.The Last Day On Earth

 

JÄTÄ VASTAUS

Kommenttisi
Pistä nimesi tähän