Italialainen melodeathin ja thrash metalin kombinaatio Dying Awkward Angel on Suomen leveyspiireillä tuntematon nimi. Bändille on tästä huolimatta ehtinyt kertyä ikää jo kunnioitettavat 20 vuotta ja julkaisuja on kasassa useampia. Toukokuussa päivänvalon nähnyt ”Absence of Light” on torinolaisviisikon toinen täyspitkä.
Yhtyeen musiikissa pääroolia näyttelevät 90-luvun Göteborg-scenen tyyliset raskaat ja rouhivat kitarakuviot sekä vokalisti Michele Spallierin vakuuttava viemäröinti. Näiden eväiden varaan on rakennettu paljon ja jopa liikaa, sillä itse levyn biisimateriaali jättää toivomisen varaa.
”Blood Of Your Blood” -niminen raita avaa levyn kohtuullisesti ja saman vahvuista materiaalia on tarjolla myös jatkossa. Kappaleet sisältävät hyviä osia ja siellä täällä vastaan tulee jokin tarttuva hetki, mutta varsinaisesti ”WAU!”-hetket jäävät vähiin. Levy antaa parastaan sen keskivaiheilla, hyvien melodioiden ja raskaan murjomisen ympärille kasatun ”Sancta Sanctorumin” parissa. Myös rivakampaa tykitystä tarjoava ”Maldita Seas” kuuluu albumin parhaisiin hetkiin. Tällaisia biisejä saisi olla lisää, sillä molempiin raitoihin on saatu hyvää draivia sekä tarttuvuutta mukaan.
”Absence of Light” on harmittavasti ”välimallin jätkä” -tyyppinen tapaus. Siinä ei ole varsinaisesti mitään vikaa, tuotanto on kunnossa, bändin äijät osaavat hommansa, eikä pituuttakaan ole liikaa. Albumi ei yksinkertaisesti onnistu jättämään itsestään parin hyvän hetken lisäksi suurempia muistijälkiä ja kokonaisuus jää lopulta torsoksi. Kappalemateriaali on liian samankaltaista, eikä levy onnistu haastamaan, jotta mielenkiinto säilyisi pidemmän päälle. Jatkossa materiaaliin täytyy saada lisää saman tasoisia koukkuja, kuin levyn parhaissa sävellyksissä nyt on. Pari hyvää biisiä on vain aivan liian vähän.
6/10
Miika Manninen
1.Blood Of Your Blood
2.Death Coach
3.Isaiah 53:7
4.Shade
5.Dolls
6.Sancta Sanctorum
7.Absence Of Light
8.Maldita Seas
9.The Dust Devil
10.T.U.S.K.
11.The Killing Floor
Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.
 Metalliluolan arvio, Miika Manninen.){kind=link}