Tanskalais-amerikkalainen Pyramaze palasi reilu vuosikymmen sitten kahden vuoden tauon jälkeen kolmannella albumillaan kera uuden laulajan. Kahdella edellisellä levyllä vokalistin tonttia hoitanut Lance King oli väistynyt ja mikin varteen tarttui Iced Earthissa kannuksensa kerännyt Matthew Barlow.
”Immortalin” edeltäjät ”Melancholy Beast” (2004) ja ”Legend Of The Bone Carver” (2006), olivat molemmat kovia levyjä ja bändi oli noussut nopeasti alan ihmisten tietoisuuteen. Vaikeaa kolmosalbumia kohtaan kohdistuikin siis kovia odotuksia.
Levyn materiaali oli pääasiassa kitaristi Michael Kammeyerin käsialaa. Kosketinsoittaja Jonah Weingarten oli tarjonnut sävellysapua muutamalle raidalle ja levyn laulumelodiat olivat Barlown heiniä. Vaikka kaksi edeltävää täyspitkää keräävät useasti suuren huomion bändin tuotannosta puhuttaessa, on ”Immortal” silti Pyramazelta ”SE” albumi.
Levyn käynnistää eeppinen intro ”Arise”, jonka jälkeen noustaan lentoon ”Year Of The Phoenixin” siivin. Tarttuvaa kertosäettä ja raskasta kitarointia tarjoava kappale on kerrassaan täydellinen avausbiisi, joka iskeytyy tajuntaan heti ensi kuulemalta. Kolmosraita ”Ghost Light” on Pyramazen diskografian kovimpia yksittäisiä sävellyksiä. Barlown huikea laulusuoritus yhdistettynä Kammeyerin upeaan sävellykseen tekevät kappaleesta täydellisen eikä kylmiltä väreiltä voi välttyä.
Suorastaan jäätävän aloituksen jälkeenkään tasoa ei päästetä laskemaan, vaan kappale toisensa jälkeen jättää vahvan jäljen itsestään ja melodisen eeppinen matka yksinkertaisesti ”sulattaa naamoja” kuten ”kiipparisti” Weingarten tapaa sanoa. ”March Through An Endless Rain”-outron jälkeen ja levyn päättyessä tulee vielä näiden vuosienkin jälkeen ”mitä ihmettä minä juuri kuuntelin?”-tunne.
En tiedä, että mitä näille ukoille on syötetty/juotettu levynteon yhteydessä, mutta tällä albumilla kaikki loksahtaa kohdalleen. Biisit ovat raskaita ja melodisia. Suuressa roolissa olevat koskettimet luovat kappaleiden taustalle upean sekä eeppisen tunnelman. Pääosassa on kuitenkin Barlow. Miehen loistokunnossa oleva, tummanpuhuva ääni luo kappaleisiin edellisiä levyjä pimeämmän tunnelman ja tämä elementti tekee Pyramazesta ”Immortalilla” raskaamman kuin aiemmin.
Vaikea sanoa, olisiko kovinkaan moni uskonut levyä kuunnellessaan, että tämä oli viimeinen albumi jolla bändin perustaja, johtohahmo ja säveltäjä Michael Kammeyer olisi mukana. Mies nimittäin jätti yhtyeen kolme vuotta myöhemmin 2011. Herran joutsenlaulu Pyramazen riveissä ei olisi voinut olla komeampi, sillä liki täydellinen teos ei jätä kylmäksi.
”Immortal” iski aikanaan kovaa ja jopa yllättäen, vaikka bändiltä hyvää albumia osasi vanhojen meriittien puolesta odottaakin. Levyltä ei löydy ainoatakaan heikkoa lenkkiä, vaan Pyramaze tarjoilee särkymättömän ja nimensä mukaisesti kuolemattoman teoksen, jollaisia tulee vastaan todella harvoin.
9+/10
Miika Manninen
1. Arise
2. Year Of The Phoenix
3. Ghost Light
4. Touched By The Mara
5. A Beautiful Death
6. Legacy In A Rhyme
7. Caramon’s Poem
8. The Highland
9. Shadow Of The Beast
10. March Through An Endless Rain
Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.
 Metalliluolan arvio, Miika Manninen.){kind=link}