Paradise Lost – Gothic (1991)

Halifaxissa vuonna 1988 perustettu Paradise Lost oli jo ensimmäisinä vuosinaan ehtinyt ansaita itselleen mainetta metallimaailmassa. 1980-luvun puolella ilmestyneiden demojensa sekä debyyttialbuminsa, ”Lost Paradise” (1990), myötä viisikko oli rakentanut itselleen jo uskollisen sekä runsaslukuisen kannattajakunnan. Bändi mainitaan monesti death/doom metallin pioneerina yhdessä My Dying Briden ja Anatheman kanssa, sekä vaikuttajana goottimetallin syntyyn.

Vokalisti Nick Holmesin, kitaristikaksikon Gregor MacKintosh/Aaron Aedy, basisti Stephen Edmondsonin ja rumpali Matthew Archerin muodostama yhtye oli ottanut merkittäviä kehitysaskelia ”Lost Paradisen” jälkeen. Seuraavaa siirtoa odotettiin suurella mielenkiinnolla ja nyt kypsän 30 vuoden iän saavuttava kakkosalbumi ”Gothic” oli merkittävän kova näyttö nuoren bändin kyvykkyydestä.

Albumi on laadukas ja tehokas kokonaisuus, josta on vaikea löytää huomautettavaa ja sen tunnelma on edelleen käsin kosketeltavissa. Kokonaisuus pitää kuulijaa tiukasti otteessaan nimibiisin avatessa vajaat 40 minuuttia kestävän matkan, aina siihen hetkeen kun päätöskappaleeksi valikoitunut instrumentaali ”Desolate” vaikenee. Kokemus on ilahduttavan samankaltainen, kuin levyä kuullessa ensimmäistä kertaa vuosia sitten.

Yhtenä merkittävänä ja muille tietä raivaavana tekijänä kappaleissa kuullaan Holmesin möreän ulosannin rinnalla myös naislaulua, josta vastasi Sarah Marrion. Myöhemmin tästä asetelmasta on tullut hyvin arkipäiväistä ja jopa puhki kulutettua, mutta 30 vuotta sitten Paradise Lost oli aikaansa edellä.

Kappaleiden säveltämisestä vastanneen Mackintoshin luomat murskaavan raskaat äänimaailmat yhdistettynä Holmesin vakuuttavaan vokalisointiin loivat hienon pohjan niille kehitysurille, joita kohti Paradise Lostin tie kulki ”Gothicin” jälkeen. Levyn alkukantaisen raaka tuotantojälki tukee materiaalin särmikkyyttä edelleen vielä vuosikymmenten jälkeen ja kokonaisuus on sanalla sanoen vangitseva.

”Gothic” on ehdottomasti oman genrensä kiistaton klassikko, joka ei ole menettänyt vuosien saatossa tehokkuudestaan piiruakaan. Se oli merkittävä etappi matkalla, joka tulisi johtamaan seuraavana vuonna julkaistun ”Shades Of Godin” kautta bändin uran suurimpiin saavutuksiin, ”Icon”/”Draconian Times” -levyihin.

9-/10

Miika Manninen

1. Gothic
2. Dead Emotion
3. Shattered
4. Rapture
5. Eternal
6. Falling Forever
7. Angel Tears
8. Silent
9. The Painless
10. Desolate

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here