Ruotsalainen melodisen death metalin jättiläinen Arch Enemy palasi Suomeen poikkeuksellisissa merkeissä, kun hallitason yhtye nousi 24. heinäkuuta Helsingin loppuunmyydyn 700-paikkaisen Tavastia-klubin pienelle lavalle ”Back To The Root Of All Evil” -kiertueellaan.
Arch Enemy esitteli myös suomalaisyleisölle ensimmäistä kertaa uuden laulajansa Lauren Hartin.
Marraskuussa 2025 Helsingin jäähallissa tuhansille katsojille esiintynyt yhtye nähtiin nyt aivan toisenlaisessa ympäristössä. Perustajajäsen ja kitaristi Michael Amott kertoi välispiikissä kiertueen ideana olevan paluu juurille, eli pienille klubeille lähelle yleisöä. Tavastian ilta osoitti, että ajatus toimi. Bändistä paistoi läpi tekemisen ilo, ja yleisön sekä Arch Enemyn välinen energia oli aivan eri tasolla kuin marraskuun jäähallikeikalla. Yhtye vaikuttaa viihtyvän loistavasti Hartin kanssa.
Tavastia oli ääriään myöten täynnä ja salissa oli jatkuvasti liikettä. Arch Enemyn tuttu näyttävä lavashow kaikkine elementteineen oli tallella, mutta pienessä klubissa kaikki tuntui tavallista läheisemmältä ja intensiivisemmältä. Tässä ympäristössä Arch Enemyn massiivinen soundi ja näyttävä esiintyminen tekivät jopa suuremman vaikutuksen kuin suurella jäähallin lavalla, ja yhtyeen näkeminen Tavastialla oli hieno kokemus.
Illan suurin kysymysmerkki oli luonnollisesti Hart. Aiemmin muun muassa Once Humanissa ja livenä muutaman vuoden Kamelotin kanssa esiintynyt laulaja sai Suomessa ensimmäisen tilaisuutensa näyttää, miten Arch Enemy toimi hänen kanssaan. Syytä huoleen ei kuitenkaan ollut, sillä Lauren kuulosti helvetin hyvältä.
Hart otti lavan välittömästi haltuun riehakkaalla esiintymisellään ja osoitti olevansa paljon enemmän kuin pelkkä uusi laulaja tutussa kokoonpanossa. Hänen äänensä taipui vakuuttavasti yhtyeen materiaalin eri puoliin ja sen klassinen brutaalius ja melodisuus toimivat hänen kanssaan hienosti. Samalla esiintymisessä oli riittävästi omaa persoonaa. Monelle yhtyeen tuoreemmalle fanille Alissa White-Gluzin aikakausi on varmasti se tutuin Arch Enemy, mutta Tavastian illan perusteella häntä ei tullut ikävä.
20 monipuolisen kappaleen ja yli puolentoista tunnin setti tarjosi mukavasti sekä tuttua että runsaasti harvinaisempaa materiaalia bändin historiasta. Vanhan tuotannon vastapainoksi tuoreimpana singlenä esitetty ”To The Last Breath” oli erittäin vakuuttava näyte yhtyeen nykyisestä suunnasta ja toimi myös hyvänä esimakuna siitä, mitä Hartin kanssa on luvassa jatkossa.
Arch Enemy oli tuulettanut settilistaa onneksi oikein huolella ja soittoon päätyi nyt sellaisia kappaleita, joita oli esitetty viimeksi yli kymmenen vuotta sitten. Keikan avannut ”Anthems Of Rebellionilta” (2003) poimittu ”Silent Wars” oli soitettu livenä viimeksi 14 vuotta sitten ja 11 vuotta tauolla ollut ”Black Earthin” (1996) ”Bury Me An Angel” tarjosi herkkua vanhan tuotannon ystäville.
”Doomsday Machinelta” (2005) kuultiin vähemmän livesoitossa olleet väkevät ”Taking Back My Soul” ja ”I Am Legend/Out For Blood” sekä tietysti illan päätteeksi räjähtänyt ikisuosikki ”Nemesis”. Eniten esillä oli ”Wages Of Sin” (2001), jolta kuultiin viisi kappaletta. Tuttujen vetojen rinnalle kaivettiin esitysmääriltään setin ylivoimaisesti harvinaisimmat livebiisit ”The First Deadly Sin” ja Hartin suosikki ”Shadows And Dust”.
Pitkäaikaiselle fanille tällainen settilista oli todellinen herkkupala ja samalla hyvä muistutus siitä, kuinka paljon Arch Enemyn katalogissa riittää vaihtoehtoja perinteisen settilistan rungon ulkopuolella. Muut yhtyeet saisivat ottaa tästä mallia.
Tavastian yleisö otti harvinaisesta keikasta kaiken irti. Pitti pyörähti käyntiin useampaan otteeseen, yleisö eli mukana täysillä ja yhtye tuntui saavan loistavasta yleisöstä jatkuvasti lisää virtaa. Pienen klubin tunnelma sopi Arch Enemylle erinomaisesti ja suurille lavoille rakennettu show ei menettänyt mitään, vaan päinvastoin hyötyi siitä, että bändi oli kirjaimellisesti aivan yleisön edessä.
“Back To The Root Of All Evil” teki kunniaa nimelleen. Hart on erinomainen valinta yhtyeen keulille ja hänen kanssaan Arch Enemy näyttää olevan matkalla jälleen kohti suurempaa tähteyttä. ”To The Last Breath” antaa jo ensimmäisen viitteen tulevasta suunnasta, ja jäämme odottamaan suurella mielenkiinnolla, millaista uutta materiaalia Arch Enemy saa studiossa aikaan uuden vokalistinsa kanssa.
Raportti ja kuvat: Riku Juutilainen © Metalliluola
Intohimoinen livekeikoilla kävijä ja fyysisen musiikin raskaan sarjan keräilijä. Hifistä hullaantunut ja albumien teknisestä toteutuksesta kiinnostunut seikkailija, jonka sydän sykkii eniten Nightwishille, mutta tarkassa seurannassa on hard rockin ja perinteisen hevin monipuolinen maailma 70-luvun Black Sabbathista aina 2000-luvun sinfonisen metallin aaltoon asti kaikkine orkestereineen. Vapaa-ajalla ohjelmaan kuuluu frisbeegolf, jos radoille vain keikoilta ennättää.
