Byron – The Omega Evangelion (2021)

Byron on Etelä-Suomesta tuleva tuore bändi, jolla on ikää parin vuoden verran. Nimen takaa paljastuvilta soittajilta löytyy pitkä kokemus alalta mm. sellaisista yhtyeistä kuten Church Of Void, Battlelore sekä Horna. Byronin musiikki on yhdistelmä eeppistä heavya ja doom metallia, josta on löydettävissä myös sävyjä occult -ja stoner rockin maailmoista.

Viime vuoden lopulla ilmestynyt ”Through The Eye Of The Nightingale” -single kuulosti todella vakuuttavalle ja sen ansiosta ”The Omega Evangelion” kohtasi ilmestyessään suuria odotuksia.

Mainittu sinkkubiisi saa kunnian toimia myös albumin avausraitana ja siihen tarkoitukseen se on mitä mainioin. Hyvillä laulumelodioilla varustettu kappale herättää taatusti kuulijan mielenkiinnon ja vokalisti Johanna Eteläkarin laulusuoritus vie mukanaan.

Seuraavana kuultava ”Amalthea” käynnistyy tehokkaasti eeppisen doomin viitoittamalla polulla. Reilut kaksi minuuttia paahtava intro lupaa hyvää, mutta melkoisena yllätyksenä laulun alkaessa ei kuulla Eteläkarin tulkintaa vaan korvakäytäviin tunkeutuu Cristoffer Frylmarkin rääkyvä miesääni. Tämä on koko levyn ristiriitaisin ja eniten sulattelua vaativa raita. Rääkylaulu ei ensimmäisten kuunteluiden perusteella sovi kappaleeseen millään ja hyvä sävellys ei tunnu pääsevän täysin oikeuksiinsa. Lisäkuunteluiden jälkeen tähän lopulta tottuu.

Puoliväliin saavutaan Stephen KinginMaissilapsista” lyriikoidensa puolesta muistuttavan ”Corn, Drought And The Lordin” myötä. Kappale on rockaavamman ilmaisunsa johdolla samaa vahvuusluokkaa, kuin avausveto ja jos edellisen biisin jäljiltä pinnassa on pieni pettymys, unohtuu se saman tien.

Kuva: Markus Vähäaho / Raw Art Creations

Levyn ehdottomaan parhaimmistoon kuuluvalla ”Oktober” -raidalla kuullaan Frylmarkin puhdasta tulkintaa ja mies duetoi hienosti Eteläkarin kanssa nostaen kappaleen lentoon. Sävellyksen luoma haikea tunnelma on juuri sopiva tukemaan sen sanoituksia, joissa luonto valmistautuu viimeiselle matkalleen.

Loppupuolelle sijoitettu ”Oasis Of Tranquillity”/”Night´s Watch” -kaksikko on peräisin Church Of Voidin ajoilta ja itse asiassa jälkimmäinen ehdittiin julkaista ”Coalition Of The Anathematized” -splitillä, jolla CoV oli mukana. Biisi saa ansaitun kasvojenkohotuksen ja hienona linkkinä menneisyyteen, siinä pääsee ääneen Church Of Voidin vokalisti ja yksi perustajajäsen Magus Corvus. Kyseessä on mitä onnistunein valinta päättämään albumi yhdessä siihen luontevasti sulautuvan ”Over The Wall” -instrumentaalin kera.

Kokonaisuutena ”The Omega Evangelion” on vahva ja toimiva debyyttialbumi, joka ei jätä kylmäksi. Se onnistuu lunastamaan kovat odotukset, jotka viime vuoden lopulla ilmestyneet ensimmäiset maistiaiset loivat. Bändi on oppirahansa maksellut ja jälki on laadukasta, eikä kokonaiskuvaan mahdu pahoja säröjä. Tämä on ehdottomasti sellainen julkaisu, joka kannattaa ottaa haltuun.

8½/10

Miika Manninen

1. Epilogue (intro)
2. Through The Eye Of The Nightingale
3. Amalthea
4. Corn, Drought And The Lord
5. Oktober
6. Oasis Of Tranquillity
7. Night´s Watch
8. Over The Wall

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here