Claymorean – Eulogy For The Gods (2021)

MAINOS:



Serbialainen Claymorean ei välttämättä ole Suomessa tuttu monille, mutta bändillä on takanaan pitkä tie. Alunperin Claymore-nimellä aloittanut yhtye perustettiin jo vuonna 1994 ja ensimmäinen albumi ilmestyi 2003. Lazarevacin kaupungin lahja metallimusiikille vaipui tästä huolimatta samoihin aikoihin pöytälaatikkoon. Liekki syttyi uudelleen seuraavalla vuosikymmenellä uuden kokoonpanon kera ja tarina sai jatkoa. 2013 julkaistun kakkosalbumin (”Lament Of Victory”) jälkeen ryhmän nimi muuttui nykyiseen muotoonsa.

Claymoreanin musiikkityyli on eeppistä power metallia, joka luottaa melodisuuteen sekä doom metal -vaikutteisiin. Bändin kehityskaari on ollut nousujohteinen ja edellinen täyspitkä, vuonna 2017 ilmestynyt ”Sounds From A Dying World” oli jo kypsä tekele. Nyt neljä vuotta myöhemmin, päivänvalon näki ”Eulogy For The Gods” -albumi. Uutukainen jatkaa siitä, mihin edeltäjä jäi ja jälki on kerrassaan komeaa kuultavaa.

Avausraitana toimiva ”Hunter Of The Damned” on taattua Claymorean-laatua, jossa aiemmasta tuotannosta tutut elementit nousevat heti esiin. Toisena kuultava ”Battle In The Sky” jatkaa samaa rataa. Biisin yksinkertainen, mutta tehokas kertosäe jää mieleen ensikuuntelulta ja sitä tullaan varmasti huutamaan keikoilla yhteislauluna.

Väkevän alun jatkeeksi heitetään Virgin Steele -laina ”The Burning Of Rome (Cry For Pompeii)”. Bändi ottaa raidan omakseen samalla rautaisella ammattitaidolla, kuten myös aiempien cover-valintojensa kanssa. Vokalisti Dejana Garcevic hoitaa biisin komeasti, eikä häviä David DeFeisin alkuperäiselle suoritukselle piiruakaan.

Puoliväli saavutetaan jälleen oman materiaalin voimin. Levyn ehdotonta eliittiä edustava ”Lords Of Light” nostattaa kylmiä väreitä doom metalmaisella lähestymistavallaan sekä eeppisellä kertosäkeellään. Vuonna 2018 edesmenneelle Manilla Road -keulamies Mark ”The Shark” Sheltonille omistettu raita sisältää myös poimintoja ”The Sharkin” lyriikoista vuosikymmenten varsilta.

Albumin loppupuoli tarjoaa edelleen kovaa materiaalia. Ainoastaan ”In The Tombs Of Atuan” jää hieman turistin rooliin muiden raitojen paistatellessa parrasvaloissa. Tuntuu kuin bändin perustajajäsen, kitaristi ja vokalisti Dejanan ohella toinen voimahahmo, Vladimir Garcevic, olisi saanut sävellyskynäänsä erityistä terää.

Biiseistä ei löydy suurempaa huomautettavaa, albumin kesto on juuri optimaalinen ja koukkuja työnnetään korvakäytävistä sisään jatkuvalla syötöllä. Bändillä oli jopa varaa jättää nykyään kaikkialle ehtivän Blazon Stone -mies Cederick Forsbergin kynäilemä ”Blood Of The Dragon” bonusraidaksi. Loistavan kappalemateriaalin lisäksi myös tuotantopuoli tukee musiikkia loistavasti ja lopputulema on nautinnollista kuultavaa kaikin puolin.

Kokonaisuutena ”Eulogy For The Gods” on melkoinen setti korvakaramellia tämän tyylisuunnan musiikin ystäville. Tällä albumilla on myös todennäköistä kaataa genrejen raja-aitoja ja bändin mahdollisuudet murtautua metalliväen tietoisuuteen entistä laajemmin on todennäköistä. Vuoden top 5-albumi? Ehdottomasti!

9-/10

Miika Manninen

1. Hunter Of The Damned
2. Battle In The Sky
3. The Burning Of Rome (Cry For Pompeii)
4. Lords Of Light
5. In The Tombs Of Atuan
6. Mystical Realm (Deorum In Absentia)
7. Spirit Of Merciless Time

+ artikkelit

Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.