On kulunut 30 vuotta siitä, kun legendaarinen Scorpions julkaisi 11. studiolevynsä ”Crazy World”. Yhtyeen vokalisti Klaus Meine totesi äskettäin haastattelussa, että bändi ei ole pystynyt yhdelläkään tämän jälkeen ilmestyneellä albumilla ylittämään Keith Olsenin tuottaman ja USA:ssa tuplaplatinaa myyneen kiekon tasoa, joten tuon väitteen ja merkkipäivän kunniaksi kokonaisuus on syytä ottaa tarkempaan syyniin.
Albumi käynnistyy komeasti yhdessä parhaiten Bryan Adamsin kanssa tehdyistä hiteistään tunnetun biisinikkari Jim Vallancen kanssa kirjoitetulla ”Tease Me, Please Me”:llä, joka rokkaa todella komeasti, ollen kuin tehty soitettavaksi strippiluolissa ympäri maailmaa. Biisistä löytyy mainio kertosäe ja hieno Matthias Jabsin kitarasoolo, joten peli on avattu vähintään lupaavasti. Areena-kokoluokan kertosäkeen omaava ”Don’t Believe Her” pitää tason yhä korkealla. ”To Be With You In Heaven” flirttailee selkeästi AOR:n kanssa, ollen kuitenkin takuuvarma Skorppari-veto viimeistään tarttuvan kertosäkeen paljastaessa esittäjän Hannoverin viisikoksi.
I follow the Moskva
Down to Gorky Park
Listening to the wind of change.
Vihellys-intro. “Wind Of Change”. Megahitti, jonka voi todeta kärsineen siitä, että biisi soi aikoinaan kaikkialla. Toki kappale on yhä lajissaan onnistunut tekele, mutta ei voi mitään. Ei kiitos enää minulle. Singlestä ja sen mahdollisesta merkityksestä itä-Euroopassa 1990-luvun alussa tapahtuneille muutoksille on kirjoitettu paljon, joten niitä on tuskin tässä tarpeellista enää kerrata. Harvasta yksittäisestä hitistä on julkaistu oma boksi, joka ”Wind Of Changen” osalta äskettäin myös näki päivänvalon.
Eeppinen ”Restless Nights” jyrää eteenpäin Herman Rarebellin raskaan kompin varassa todella vahvasti, ollen jonkinlainen unohdettu helmi. ”Lust Or Lovea” voisi kutsua kasarihenkisen Scorpionsin tavaramerkki-rokkibiisiksi. Tarttuva kertosäe ja toimiva riffi on yhdistelmä, jonka saksalaiset veijarimme onnistuivat 1980-luvulla hämmentävän usein taikomaan toimivaan pakettiin. Näin käy myös ”Kicks After Sixin” ja erityisesti ”Hit Between The Eyesin” kohdalla. Jälkimmäinen on yksi levyn ehdottomista tähtihetkistä, ei vähiten komean kitarateeman ja Meinen upean vokaalisuorituksen vuoksi.
”Money And Fame” vie ”Crazy World” -laivan raskaampiin tunnelmiin, kappaleen yllättäessä kuulijansa heti alussa slide-kitaroilla ja myöhemmin talkbox-efektillä kitarasoolossa. Scorpions säästi levyn loppuun vielä pari onnistumista, eli onnistuneen nimikkoraidan ja yhden bändin upeimmista slovareista, eli ”Send Me An Angelin”, joka on mainio lopetus tälle hienolle albumille.
”Crazy World” oli Scorpionsin viimeinen kaupallinen jättimenestys ja komppaan Klaus Meinea. Bändi ei ole pystynyt ylittämään albumin tasoa yhdelläkään sen jälkeen julkaisemallaan levyllä. LP on erittäin onnistunut paketti, jolta löytyy kymmenen pätevää biisiä ja yksi liikasoitolla tapettu megahitti. Nostan levyn helposti bändin viiden parhaan studiojulkaisun joukkoon.
9/10
Ilkka Järvenpää
1. Tease Me Please Me
2. Don’t Believe Her
3. To Be with You in Heaven
4. Wind of Change
5. Restless Nights
6. Lust or Love
7. Kicks After Six
8. Hit Between the Eyes
9. Money and Fame
10. Crazy World
11. Send Me an Angel
Vankasti kasarihevin, AOR:n ja ns. classic rockin suuntaan kumartava oululainen vanhempi herrasmies. Elämä pyörii pitkälti perheen, musahommien, siviilityön ja kuntoilun ympärillä. Harrastuksiin kuuluu elokuvat, englannin valioliiga, lukeminen, sekä hyvä ruoka ja juoma.
 Metalliluolan arvio, Ilkka Järvenpää.){kind=link}