Ennen Helsingin Veikkaus Areenalla koettua iltaa Def Leppard oli nähty Suomessa vain viisi kertaa (+ lyhyt esiintyminen Elämä Lapselle -konsertissa vuonna 2002), mikä on muihin 1980-luvun klassikkobändeihin verrattuna todella pieni lukema.
Omat pääesiintyjäkeikat yhtye on soittanut vain Helsingin Jäähallissa vuosina 1993 ja 2008. Festivaalilavalla yhtye on konsertoinut Tampereen South Parkissa (2015), sekä kahdesti Hyvinkään Rock Festissä (2019 ja 2023).
Extremen kohdalla tilanne ei ole ollut yhtään runsaampi, yhtyeen aiempien konserttien sijoittuessa pääasiassa 1990-luvulle. Neljän ysärikeikan jälkeen ainoa konserttimerkintä löytyy Tampereen South Parkista 2015, jolloin samalla festarilla nähtiin myös Def Leppard.
Nyt 11 vuotta myöhemmin ympyrä sulkeutui, kun bändit saatiin jälleen samaan tapahtumaan. Veikkaus Areena täyttyi 10 900 silmäparista, joten nostalgiannälkäinen yleisö oli löytänyt hienosti tiensä paikalle ja tässä oli käsillä mielenkiintoinen esiintyjäkaksikko.
Extremen huippuvuodet osuivat 1990-luvun alkuun, jolloin “Extreme II: Pornograffitti” -albumi räjäytti pankin ja nosti yhtyeen koko maailman tietoisuuteen. “Get The Funk Out”, “Hole Hearted” ja yksi kaikkien aikojen heviballadeista “More Than Words” jäivät tuskin keneltäkään musiikkimaailmaa seuraavalta kuulematta.
“Pornograffittin” kappaleet muodostivat odotetusti konsertin rungon myös Veikkaus Areenan illassa. Gary Cherone (laulu), Nuno Bettencourt (kitara), sekä Pat Badger (basso) ovat edelleen alkuperäiskokoonpanosta mukana ja nelikon täydentää vuonna 2007 mukaan hypännyt rumpali Kevin Figueiredo.
Yhtye tarjosi vahvan rautaisannoksen, kuulostaen erittäin hyvälle! Cherone on vahvaääninen rokkikukko ja “kitarasankari” Bettencourt pääsi esittelemään kehuttua soittotaitoaan runsain mitoin.
Tunnin setin päätteeksi kuultiin tribuutti Ozzy Osbournelle (”I Don’t Know” / ”Bark At The Moon” / ”Crazy Train”), mikä oli erikoinen valinta. Tämä esitys ja Bettencourtin pitkät kitarasoolot olisivat olleet paikallaan täyspitkällä keikalla, mutta tunnin lämppärisetistä ne lohkaisivat liian ison osan. Bändi oli siitä huolimatta kovassa vedossa ja tarjosi vahvan avauksen illalle.
Extreme settilista:
Decadence Dance
#REBEL
Rest In Peace
Play With Me
Hole Hearted
Midnight Express
More Than Words
Get The Funk Out
RISE
Flight Of The Wounded Bumblebee
Ozzy Tribute
Def Leppardin uran merkittävin saavutus osuu vuoteen 1987 ja “Hysteria” -albumiin. Levy oli todellinen täysosuma ja on edelleen genressään yksi merkittävimmistä julkaisuista. Pitkäsoittoa on myyty maailmanlaajuisesti yli 20 miljoonaa kappaletta.
Tätä taustaa vasten ei ollut yllätys, että ”Hysterian” kappaleet lohkaisivat suuren siivun myös tämän illan konsertista. “Animal”, “Rocket”, “Armageddon It”, “Love Bites”, “Hysteria” ja “Pour Some Sugar On Me” ovat loistavia biisejä edelleen, lähes 40 vuotta julkaisunsa jälkeen.
Joe Elliott (laulu), Phil Collen (kitara), Rick Savage (basso), Rick Allen (rummut) sekä Vivian Campbell (kitara) ovat pysyneet yhdessä jo vuosikymmeniä, joten live-esiintymiset ovat hioutuneet saumattomaksi kokonaisuudeksi.
Veikkaus Arenan 10 900 katsojaa saivat nähtäväkseen kovassa vedossa olevan yhtyeen, sekä stadionluokan valoshown.
“Rejoice”, “Animal” ja “Let’s Get Rocked” tarjosivat mainiot alkutahdit, joiden jälkeen kuultu Depeche Mode -cover “Personal Jesus” tuntui turhalta valinnalta.
Illan ensimmäinen voimaballadi “Bringin’ On The Heartbreak” soi hienosti. Näissä Def Leppard on vahvoilla!
“Switch 625” -instrumentaali kätki sisäänsä myös napakan rumpusoolon, jonka jälkeen tuore “Just Like 73” ja “Hysteria”-albumin “Rocket” soivat hyvällä sykkeellä.
Tässä vaiheessa muisteltiin hetki yhtyeen alkuaikoja ja sitä seuranneen jamittelutuokion aikana Elliott oli kiivennyt yleisön joukkoon hallin pitkän sivun yläkatsomoon, tulkiten sieltä “Rock On” -kappaleen. Kitaristit Collen ja Campbell ottivat lavan hetkeksi haltuun soolospotillaan näyttävien laservalojen luodessa tunnelmaa.
Laserit halkoivat ilmaa myös seuraavana kuullussa “White Lightningissa”. Kappale ei ole Def Leppardia parhaimmillaan ja oli outo valinta settiin. “Slang”-albumin nimibiisi jakoi varmasti myös mielipiteitä, kuten aikoinaan myös koko albumi. Tässä oltiin nyt parin biisin verran keikan suvantovaiheessa, tunnelman laskiessa kuin lehmän häntä. Kontrasti alun hittipainotteiseen materiaaliin oli liian suuri. Elliott nähtiin kiertämässä permannolla yleisön seassa.
“Promises” toimi jo paremmin, mutta yleisö oli edelleen odottavalla kannalla. Lopulta odotus palkittiin, kun “Armageddon It” käynnisti lopun hittikimaran. “Love Bites” sai seurakseen hienot laserit ja valokuviot screenillä. Yleisössä sadat puhelimet taltioivat muistoja illasta.
“Photographin” aikana vanhat valokuvat pyörivät screenillä ja bassot jyräsivät vahvana, kuten koko keikan ajan. Def Leppardilta on totuttu kuulemaan ensiluokkaista äänentoistoa, mutta nyt Veikkaus Arenalla basso tuli paikoin aivan liian lujaa peittäen lähes kaiken muun alleen.
Ennen encoreosuuden alkua hätäisimmät katsojat suuntasivat jo kohti uloskäyntejä. Sama tuntuu toistuvan monissa konserteissa, mutta miksi? Musiikkia oli luvassa vielä kolmen kappaleen verran.
Mahtipontinen “When Love And Hate Collide” -balladi soi jykevänä. Kuten jo aiemmin sanoin, nämä Def Leppard osaa ja tekee sen sortumatta liialliseen imelyyteen. Rummut ja basso tärisyttivät hallin rakenteita.
”Hysterian” nimikappaleessa tarjottiin illan mahtavin valo- ja lasershow. Hieno esitys, jonka jälkeen kirjaimellisesti sokerina pohjalla oli vielä yksi klassikko. “Pour Some Sugar On Me” tarjosi hienon päätöksen illalle ja istumakatsomoissa noustiin ylös penkeistä tanssimaan sävellyksen tahdissa.
Def Leppard osoitti, että virtaa riittää vielä hyvin ja yleisö sai konsertin keskiosan pienestä notkahduksesta huolimatta makeaa mahan täydeltä.
Def Leppard settilista:
Rejoice
Animal
Let´s Get Rocked
Personal Jesus (Depeche Mode cover)
Bringin´On The Heartbreak
Switch 625
Just Like ’73
Rocket
Rock On (David Essex cover)
White Lightning
Slang
Promises
Armageddon It
Love Bites
Rock Of Ages
Photograph
Encore:
When Love And Hate Collide
Hysteria
Pour Some Sugar On Me
Raportti ja kuvat: Hannu Juutilainen © Metalliluola
Perinteisen raskaan rockin ja melodisen metallin ystävä. Livekeikkojen ja (vinyyli)levymusiikin suurkuluttaja. Musiikin ohella vapaa-aikaan kuuluvat viskiharrastus ja frisbeegolf. Kamera on mukana keikalla kuin keikalla.
