”Oh, You ate one too?” oli ajankohtainen kysymys 24.5.1988, kun Van Halen julkaisi toisen levynsä vokalisti Sammy Hagarin kanssa. Edellä mainittu kysymys oli selkeästi suunnattu bändin entiselle laulajalle David Lee Rothille, joka oli palannut rock-musiikin pariin pari vuotta aiemmin mainiolla ”Eat ’Em And Smile” -albumillaan.
Van Halenin uran kahdeksannen levyn ”OU812”:n syntyjuuret johtivat bändin edelliselle kiertueelle, jonka aikana Eddie Van Halen aloitti uusien biisien teon. Studioon yhtye suuntasi melko pian kiertueen päättymisen jälkeen pitkäaikaisen äänittäjänsä Donn Landeen kanssa. Landee merkittiin levyn tuottajaksi yhdessä yhtyeen kanssa. Jälkikäteen Sammy Hagar on tosin maininnut, että levy oli suurimmaksi osaksi bändin itsensä tuottama.
Levy käynnistyy Alex Van Halenin tuplabasarien ja Eddien syntikkariffin varaan rakennetulla ”Mine All Minella”, joka on vähintään lupauksia herättävä avausveto. Toisena kuultava selkeä AOR-vaikutteinen albumin suurin hittibiisi ”When It’s Love” osuu jo napakymppiin, hurmaten tarttuvuudellaan ja Eddien lyhyellä, mutta sielukkaalla kitarasoololla. Tällä osiolla mies itse sanoo nostaneensa hattua Eric Claptonille.
Tämän jälkeen albumin ongelmat nousevat esiin. Osa biisimateriaalista on köykäistä. ”A.F.U. (Naturally Wired)” sisältää komean riffin ja ärhäkkää äänijänteiden revittelyä Sammy Hagarilta, mutta muuten biisi menee huomaamatta ohi. Samaa voidaan sanoa myös muutamasta muusta kappaleesta kuten ”Source Of Infection”, ”Feels So Good” sekä ”Sucker In A 3 Piece”.
Näiden vastapainoksi bändi pystyi kuitenkin iskemään levylle pari ässää kuten mainion biletyssoundtrack ”Cabo Wabon”, Hagarin akustista kitaraa ja Eddien blues- sekä country-sävyjä yhdistelevän kitaroinnin varassa kulkevan pikkutuhman ”Finish What Ya Startedin” sekä hienon keskitempoisen rokkarin ”Black’n’Bluen”. Levyn päätöksenä kuultava Little Feat -cover ”A Apolitical Blues” liikkuu rouheissa tunnelmissa, Eddien slide-kitaroinnin muistuttaessa taas kerran, kuinka sielukas soittaja hän oikeasti oli. Kyseinen biisi muuten jätettiin pois albumin kasetti- ja LP-versioilta, ollen ainoastaan CD:llä.
Edeltäjänsä ”5150” tavoin ”OU812” oli varsinkin USA:ssa jättimenestys, valloittaen albumilistan ykköspaikan ja myyden pelkästään yhtyeen kotimaassa yli 4 miljoonaa kappaletta. Levy oli kuitenkin selkeä pettymys komean ”5150”:n jälkeen, tosin muutamat ässäbiisit estävät albumia uppoamasta ja niiden myötä päästään kuivalle maalle.
7+/10
Ilkka Järvenpää
1. Mine All Mine
2. When It’s Love
3. A.F.U. (Naturally Wired)
4. Cabo Wabo
5. Source Of Infection
6. Feels So Good
7. Finish What Ya Started
8. Black And Blue
9. Sucker In A 3 Piece
10. A Apolitical Blues
Vankasti kasarihevin, AOR:n ja ns. classic rockin suuntaan kumartava oululainen vanhempi herrasmies. Elämä pyörii pitkälti perheen, musahommien, siviilityön ja kuntoilun ympärillä. Harrastuksiin kuuluu elokuvat, englannin valioliiga, lukeminen, sekä hyvä ruoka ja juoma.
 Metalliluolan arvio, Ilkka Järvenpää.){kind=link}