Accept – The Rise Of Chaos (2017)

Saksalainen heavy legenda Accept on ehtinyt urallaan siihen pisteeseen, että yhtyeen Teutoninen Terrori on levinnyt maailmalle jo viidentoista studiolevyn verran. 4.8.2017 julkaistava ”The Rise Of Chaos” laskeutui toimituksen pöydälle kesän aluksi, eikä maltettu pitää näppejä siitä kovin pitkään erossa.

Sitten edellisen levyn ”Blind Rage” (2014) bändi on käynyt läpi hieman muutoksia, sillä poissa ovat kitaristi Herman Frank, sekä rumpali Stefan Schwartzmann. Heidän tilalleen ovat tulleet kitaristi Uwe Lulis ja rumpali Christopher Williams. Varsinaiset muutokset ovatkin periaatteessa tässä, sillä albumin tuotannosta vastaa jälleen kerran, kuten kolmessa aiemmassakin ”Tornillo-Acceptin” levyssä, 2000-luvun metallin yksi tuotantopuolen suurimmista nimistä Andy Sneap. Toisaalta miksipä korjata jotain, mikä ei ole rikki?

Levyn avaa varsin tymäkästi junttaava ”Die By The Sword”, jota voisi kuvata takuuvarmaksi Acceptiksi. Biisi sisältää tarttuvan kertosäkeen ja sai käden etsimään automaattisesti kylmää olutta. Tätä seuraa keskitempoinen, ilkeästi eteenpäin vyöryvä ”Hole In The Head”, jonka kertosäe ”I need you. Like a hole in the head” on kuin tehty yhteislaulua varten. Mainio kappale komealla kitarasoololla, jossa Wolf Hoffmann antaa Flying V:lleen kyytiä wah wah-pedaalin välityksellä.Jo aiemmin singlenä julkaistun nimikappaleen musiikkivideon perusteella ”The Rise Of Chaos” ei oikein uponnut, mutta levyltä pari kertaa kuultuna tämä taattu Accept-vyörytys osoittautui varsin toimivaksi sävellykseksi. ”Koolaid” pärähtää liikkeelle herra Hoffmannin tiukan riffittelyn muodossa, siirtyen sitten Accept-mittapuulla varsin hiipien eteenpäin rullaavaan, periaatteessa Peter Baltesin yhden bassonuotin ympärille rakennettuun, ilkeään säkeistöön. Perinteinen pre- chorus, tarttuva kertosäe ja taattu Hoffman-soolo = voilá. Käsissämme on jälleen tarttuva Accept-raita, joka varoittaa siitä, ettei kaikkea mahdollista kannata juoda. ”No Regrets” starttaa tiukalla riffillä ja tupla-basari runttauksella. Biisin kertosäe ei pahemmin allekirjoittaneeseen iskenyt ja kappale ei nousekaan sitä edeltäneen nelikon tasolle. Siitä löytyy tästä huolimatta komea kitarasoolo, sekä muikeat kaksiääniset kitarat.

Levyn jälkimmäisen puoliskon avaa kaltaisilleni vanhoille jarruille sopivasti nimetty ”Analog Man”. Biisi käynnistyy Accept-meets-AC/DC-henkisellä riffillä, joka toi mieleen kasari-Acceptin. Tarttuva kertosäe ja käsissä on yksi omista levyn suosikkiralleista, ei vähiten kertosäkeen ”I’m an analog man trapped in a digital world”-lauseen takia. ”What’s Done Is Done” avaa ”The Rise Of Chaosin” loppusuoran. Biisiä voisi kuvata varsin keskinkertaiseksi runttaukseksi, eikä kappale ei erityisemmin säväyttänyt. Keskitempoisen ”World Collidingin” kertosäe, c-osa sekä komea kitarasoolo nostavat biisin kirkkaasti plussan puolelle, jonka jälkeen ”Carry The Weight” lisää pökköä pesään ja kierroksia koneeseen. Biisin säkeistö toimi mainiosti, mutta kertosäe jättää hiukan toivomisen varaa. Albumin päätöksenä kuullaan jylhä ”Race To Extinction”. Biisi käynnistyy komealla introlla, josta siirrytään ilkeän riffittelyn myötä tylyn kuuloiseen säkeistöön. Tiukan riffittelyn sävyttämä kertosäe ei tässäkään kohtaa nouse levyn parhaimmistoon, mutta joka tapauksessa suoraviivaisen metallilevyn lopetuksena kappale täyttää tehtävänsä hyvin.

Bändin koottua rivinsä uudelleen vokalisti Mark Tornillon johdolla mainion vuonna 2010 julkaistun ”Blood Of The Nationsin” myötä, osa kaltaisistani vanhan linjan Accept-faneista käänsi selkänsä orkesterille teemalla ”No Udo, no Accept”. Itse en kuulu tähän joukkoon, sillä mielestäni herra Tornillo on erittäin pätevä vokalisti ja vaikka aiemmin mainitsinkin epäsuorasti kaipaavani vanhoja, analogisia aikoja, niin kehitys kehittyy ja siinä voi joko pysyä mukana tai sitten pitäytyä menneessä. Toki kaikki oli ennen paremmin (tai sitten ei), mutta joka tapauksessa eteenpäin on katsottava. Samaa mieltä tuntuu olevan myös Accept julkaisten järjestyksessään neljännen hyvän levyn uuden vokalistinsa kanssa. ”The Rise Of Chaos” on vakuuttava näyte Acceptin voimasta ja luomiskyvystä vuonna 2017 ja kyseessä on levy, jonka suosittelen nautittavaksi suurella volyymilla hyvän saksalaisen oluen kera.

8+/10

Ilkka Järvenpää

1. Die By The Sword
2. Hole In The Head
3. The Rise Of Chaos
4. Koolaid
5. No Regrets
6. Analog Man
7. What’s Done Is Done
8. Worlds Colliding
9. Carry The Weight
10. Race To Extinction

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here