Foreigner – Foreigner (1977)

[three_fourth]Neljäkymmentä vuotta sitten perustettu AOR-hittijyränä tunnettu Foreigner oli uransa alkuvaiheessa vielä verevä hardrock-sävytteinen bändi, jonka iso soundi kuuluu tällä debyyttialbumilla hienosti. Kuusimiehinen kokoonpano soi suuresti ja komeasti, huomionarvoista sekä mielenkiinnon ylläpitävää tavaraa riittää kiekolla yllin kyllin. Komeat stemmalaulut tulevat vastaan usealla raidalla ja myös kappalerakenteisiin on panostettu hienosti. Albumin suuret hitit ”Feels Like The First Time,” ”Starrider,” ”Cold As Ice” ja ”Long Way From Home” siivittivät LP:n myynnin huimiin lukemiin jo pelkästään bändin kotimaassa Pohjois-Amerikassa missä levyä ojennettiin tiskin yli reippaat neljä miljoonaa kappaletta.

Vanha kunnon vinyyliformaatti toimii tällä levyllä hienosti, vaikka ihmetellä hieman pitää singleraitojen sirottelua heti kärkeen. Kolme neljästä singlenä julkaistusta biisistä on sijoitettu alkuun peräkkäin ja kyllähän tälläinen hittiputki ottaa heti kuulijalta luulot pois, siksi komeaa kuultavaa raidat ovat. Erityisesti ”Cold As Ice” ja ”Starrider” ovat upeita taidonnäytteitä yhtyeen harmonioista, stemmoista ja biisinkirjoitustaidosta. Vokalisti Lou Grammin ja kitaristi Mick Jonesin yhteistyö on kiistatta mahtavaa ja Grammin laulutaidot käyvät jo debyytillä hienosti ilmi biisimateriaalin vaihdellessa balladeista rocknumeroihin.

Jyräävämpi hardrockpala ”Headknocker” toimii singleraitojen jälkeen komeasti luoden levylle rockfiilistä hitaamman ja eeppisemmän ”Starriderin” jälkeen eikä yhtään huonommaksi jää A-puolen päättävä ”The Damage Is Done,” joka jälleen himmaa tempoa ja tuo puolen päätökseen tummanpuhuvan vivahteen. Jo pelkästään alun biisikavalkaadi on sellaista tasoa että sen parissa viihtyy loistavasti.

B-puolen starttaa viimeisenä singlenä julkaistu ”Long Way From Home,” joka on jyräävä kitararock johon on kaivettu lisämausteita jopa torvien avulla kosketinmatosta puhumattakaan. Ylituotetusta materiaalista ei sentään voida puhua, mutta äänimaailma on rikas ja täyteläinen tälläiseen rivakkaan rockpalaan, joka toimii kieltämättä hienosti. ”Woman Oh Woman” on jälleen hitaampi pala, jolle jää tässä seurassa hieman väliinputoajan rooli. Mikään heikko biisi se ei silti ole ja akustiset kitarat tuntuvat jopa piristävän levyn luonnetta tässä vaiheessa. Tästä kappaleesta olisi varmasti nykypäivän studiolaitteilla kasvatettu imelääkin imelämpi hituri, mutta nyt se on sopivan vähäeleinen ja riisuttu. ”At War With The World” on jälleen komea kitararock, joka olisi varmasti toiminut myös singlenä rockbaarien jukebokseissa. Upea kitarariffi ja komeat lauluharmoniat tekevät tästä raidasta albumin unohdetun helmen, jota ei ole näkynyt edes bändin kokoelmilla ja tämähän kertoo ainoastaan levyn kovasta tasosta.

Hieman yllättäen ”Fool For You Anyway” ei taivu bändin käsittelyssä muiden raitojen malliin ja saa kantaa albumin heikoimman vedon titteliä. Hieman Eaglesin mieleentuova biisi on melodisesti köyhempi ja hidas tempo tuntuu vain latistavan sen riisuttua äänimaailmaa entisestään. Tosin Eagles-diggareille tämä pudonnee hienosti, itselle se jää statistin rooliin. Viimeinen kappale ”I Need You” toimii onneksi taas muiden raitojen malliin. Jälleen uhkaavampi sävellys puolen päätteeksi tuoden ilmaan jopa heavy rock sävyjä. Tähänkin sopisi määre unohdettu helmi, jolle on langennut ”vain” albumiraidan rooli. Jonesin kitarasoolo on upeaa kuultavaa ja tämä biisi on varmasti toiminut livetilanteissa upeasti. Soiton ilon voi aistia jo tältä studiovedolta, jossa ottoja on voinut uusia ja paikkailla kunnes lopputulos on kuulostanut halutulta.

Vaikka tämä albumi oli myyntimenestys ja ilmestyi disko- sekä punkbuumin ollessa kuumimmillaan ei sen tenho ole vuosien varrella hävinnyt toisin kuin monien aikalaistensa. Miljoonien myynti ja isot hitit siivittivät bändin vielä hurjempaan kiitoon myynnillisesti seuraavalle albumille ”Double Vision.” Eikä tilipussi ainakaan tyhjentymään päässyt vielä kymmeneen vuoteen, jonka aikana bändi julkaisi toinen toistaan paremmin myyneitä levyjä. Vaikka Foreignerin luomisvimma onkin tätä nykyä pelkkä varjo entisestään eikä uusia studioalbumeita ole näkynyt vuosiin, kiertää se yhä maailman areenoita ainoan alkuperäisjäsenensä Mick Jonesin vetämänä.

9/10

Tomi Nousiainen-Gunnar

[/three_fourth] [one_fourth_last]

foreigner

1.Feels Like The First Time
2.Cold As Ice
3.Starrider
4.Headknocker
5.The Damage Is Done
6.Long Way From Home
7.Woman Oh Woman
8.At War With The World
9.Fool For You Anyway
10.I Need You[/one_fourth_last]

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here