Jyväskyläläinen Status Abnormis on kaikessa hiljaisuudessa työstänyt uutta materiaalia.

Metalliluola tavoitti kitaristi/vokalisti Nikken keskustelmaan kuulumisista, itse yhtyeestä ja tulevasta materiaalista:

No hei! Mitä kuuluu ja miten on vuosi lähtenyt käyntiin?

Siinä tuo sujuilee omalla painollaan. Ei nyt mitenkään mahdottoman hersyvä fiilis
ole tästä vuodesta tämän maailmantilanteen vuoksi. Syö jo perhana jo vähän inspiraatiota ajoittain, mutta onneksi vielä pelaa hyvin, aina kun vaan sattuu
löytymään! Omaan olemiseen tämä tilanne ei ole onneksi päässyt vaikuttamaan. Livemusiikin ja muiden tapahtumien puuttuminen on ehkä suurin miinus kaikessa tässä, pari kovaa juttua jäi näkemättä viime vuoden puolella ja omien keikkojen soittaminen maistuisi. Viime kerrasta taitaa olla jo yli vuosi.

Voitaisiin aluksi käydä yhtyettä tarkemmin läpi eli mikä Status Abnormis on?

Olemme erikoinen summa eri äärimetallin genrejä. Saundista löytyy palasia niin Thrash ja Death osastolta kuin Industrial, sekä Black -lokeroista. Joskus vähän möyritään Doomin seudulla. Vaikka bändin musiikissa ynnäytyy monia eri mausteita, lopputulos on silti selkeä, eikä tässä tahallaan mitään mahdollisimman vaikeaa sekameteli soppaa tehdä. Kokeellista kyllä, muttei väkinäisesti. Ehkä jokin Avantgarde-lohko tai tuo kitaristimme keksimä “Experimental Death” kuvastaisi parhaiten nykyistä menoa. Keikalla yleensä annamme kaikkemme musiikille ja tästä johtuen ollaan melko lähellä tajun lähtöä homman päätteeksi, minä ainakin. Riippuu fiiliksestä tietty, mitään ei suunnitella liian valmiiksi ja jokainen tuo showhun sen mikä silloin tuntuu parhaimmalta. Tsekatkaa ihmeessä, kun vaan päästään takaisin möyrimään!

Mistä nappaatte inspiraation lähteet biiseihin ja onko yhtyeitä jotka toimivat vaikutteina?

Kyllä tietty alunperin, kun rupesin itsekseni projektia aloittamaan, oli mielessä
olemassa jonkinlainen jatkumo Strapping Young Ladin musiikkiin. Mnemic on tainnut vaikuttaa alkupään tuotantoon hiukan myös, samoten Gojira sekä Meshuggah, Fear Factory sekä Decapitated. Sitä teki vähän siihen suuntaan, mistä silloin tykkäsi ja mitä osasi. Sittemmin soundi on alkanut syventyä ja laajentua, kypsyä ja ”vanhentua”. Jos bändin nykyiselle soundille verrokkeja pitää heittää, niin ehkä jotkin mielen mutkien vanhat Opethit, Vesaniat, Emperorit, Neurosikset, Behemothit, Dimmu Borgirit, Arcturukset yms. vaikutteet on alkaneet myös valua ulosantiin. Itse pyrin tosin olemaan kuuntelematta liikaa juuri mitään, silloin kun kunnon inspiraatio kausi iskee päälle, ettei sisimmän ajatuksen virta häiriinny liikaa, mutta nykyään lähestulkoon mistä vaan voi saada inspiraation. Mielikuvasta, sen hetkisestä mielialasta, jostain äänestä tms. Tai vaan kun huvikseen soittelee ajan kuluksi. Monesti minulla saattaa myös pyöriä jokin biisi vain päässä. Jos ja kun hoksaan, että kyseistä kappaletta ei olekaan vielä olemassa, on rynnättävä skeban ääreen samantien.

Teillä on kuulemma uuden materiaalin luomistyöt käynnissä. Missä vaiheessa etenette ja mitä on luvassa?

Kyllä, tässä on pikkuhiljaa saatu kohta demoversiot vihdoin lukittua valmiiksi kappaleiksi. Aikaa on mennyt erinäisistä syistä johtuen, joita ei nyt viitsi alkaa avaamaan. On ollut rajua artist blockia ja muitakin vaikeita kausia, vaan kyllä ne pitkään muhineet biisit sieltä vaan taitaa ulos putkahtaa. Tarkoitus nyt vaan saada nuo orkestraali- ja sample-osastot pitkälti valmiiksi ja pari rakenteellista kohtaa pitää vielä hioa, ja tehdä lopulliset demot valmiiksi, ennenkuin materiaalia voi edes kuvitella alkaa purkittamaan tosissaan narulle asti.

Biisit ovat jälleen uuden kuuloista Statusta, mutta silti edelleen tunnistettavissa samaksi
bändiksi. Musiikillinen teatraalisuus on noussut seuraavalle tasolle. Mitä raakuuteen tulee niin palaamme vauhdin puolesta vähän takaisin nopeampaan rymistelyyn kuin mitä ”Huntressilla” kuultiin, mutta koska seuraava julkaisu on jonkinlainen jatkumo, myös sitä osastoa on mukana, jopa ehkä vielä musertavammassa muodossa kuin ”Huntress” itse oli. Draaman kaarta löytyy.

Jos vanhasta tuotannosta pitäisi suositella kahta kappaletta mitkä ehdottomasti kannattaa tsekata?

”Call Of The Void” -albumin DIY-keikkamusavideo lohkaisu “Love This Image”, sekä
viimeisimmältä julkaisulta, ”Huntressilta” avausraita “Witnesses To The Pale” luultavasti esittelevät bändin tyylistä ja sen kehityksestä parhaiten kaksi laitaa, sekä myös tietyllä tavalla antavat suuntaa siitä mitä oli “vanha Status Abnormis” ja mitä “uusi soundi” pitävät sisällään. Tosin kuten aiemmin jo sanoin, tulevalla julkaisulla ei kuulosteta samalta kuin edeltäjällä.

Kuinka tukea teitä ja mistä musiikkia löytää?

Spotifystä löytyy kaikki julkaisut ja YouTubessa on jonkinmoinen liuta videomateriaalia perus yhden kameran suttulaatuisesta monikamera taltioituun keikkarykäisyihin, sekä kaikenlaista studio- ja tour diary -koostetta.

”Amor Fati” ja ”Huntress” -julkaisuja voitte ostaa fyysisinä joko Levykauppa X:stä tai tilata bändiltä suoraan laittamalla vaikka privaviestiä Facebookissa meidän artistisivulle. Molempia plattoja löytyy vielä hyvä läjä ja täysin lafkattomana DIY -henkiselle bändille jokainen hilu on kotiin päin seuraavan levyn painoa ajatellen!

Lopuksi, millainen musiikki uppoaa juuri nyt?

Vaikea lähteä erittelemään mitään. Hyvä musiikki uppoaa, sama mistä genrestä kyse. Välillä soivat klassiset, Chopin, Vivaldi tms. Silloin tällöin konemusa. Waltari toimii
aina! Pantera-kausi mahtaa olla taas pitkästä aikaa alkamassa. Huomasin tuossa yksi päivä sitten, että pitää vähän Getcha pull. Nykymetalli ei oikein ole suurimmilta osin säväyttänyt juuri yhtään, fiilis vaan tuntuu monesti puuttuvan. Liekö syynä täysin kuollut sieluton äänituotanto vai mistä sitten johtuu. Siksi me tehdäänkin kaikki itse hehheh. Todella vaikea löytää mitään, joka levyltä kuunneltuna aiheuttaisi syviä tunteita, livenä saattaisi ehkä toimia. Tai sitten olen armoton Boomer hah!

Terveisiä lukijoille?

Koittakaa jaksaa vetää tämä Covid-perkelöinti kunnialla loppuun. Ja pyrkikää
tukemaan esittävää taidetta, ja taidetta kaikissa muodoissa. Hommat on pulassa monilla. Kiitoksia niille jotka jaksatte tukea ja odottaa, erityisen kovaa matskua on luvassa. Niin ja on meillä juhlavuosi sentään käsillä. Alkukesästä pätkähtää 10 vuotta taivalta bändin muodossa projektille Status Abnormis.

Status Abnormis
Rummut: Antti Teirioja
Kitara: Jere Kyrö
Kitara, Syntikka, Ohjelmointi, Vokaalit: Nikke Kuki
Basso: Tomi Tikka

Facebook
Instagram
Bandcamp
YouTube
Soundcloud
Levykauppa Äx

Julkaisut
Huntress (EP, 2018)
Amor Fati (2015)
Call Of The Void (2013)
Damage Control (EP, 2012)

Haastattelu: Teppo Luoma
Kuvat: Status Abnormis

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here