Alunperin tammikuulle 2022 tarkoitettu tapahtuma siirtyi toukokuun 27. päivälle ja odotukset olivat kovat.

Illan aloitti progemetallia soittava Uudeltamaalta kotoisin oleva Edge of Haze. Valitettavasti saavuimme työkuvioista johtuen paikalle yhtyeen vetäessä viimeisiä kappaleitaan, mutta saimme jonkinlaisen käsityksen keikkasuorituksesta.

Meno vaikutti olevan energistä ja paikalle kertyneet eturivit vallanneet fanit nauttivat vedosta. Tämä mielikuva vahvistui jälkeenpäin lukiessa fanien kommentteja yhtyeen sosiaalisen median kanavilta.
Estraadin valtasi haminalainen Kaunis Kuolematon. Yhtyeen vetoa riivasivat muutamat soitannolliset haasteet, joita itse kirosivat, mutta tämä ei yleisöä tuntunut haittaavan. Valoshow oli tyypilliseen tapaan hyvin hiottua ja terävää artisteja korostaen. Settilista koostui pääasiallisesti tutuista yleisösuosikeista, jotka innostivat faneja osoittamaan kannatusta.

Pääesiintyjän eli Swallow the Sunin h-hetken lähestyessä yleisöä oli jo saapunut kiitettävissä määrin. Kauniiseen Kuolemattomaan verrattuna valoshow oli taas täysin eriin suuntaan kallistuvaa: pehmeää, usvaista ja artisteja syleilevää. Yhtyeen settilista koostui niin uusimmasta ”Moonflowers”-julkaisusta kuin vanhemmasta tuotannosta.

Allekirjoittaneelle ”Descending Winterin” kuuleminen herätti nostalgisia muistoja. Valokuvaajien ja toimittajien keskuudessa huomiota herätti Swallow the Sunin keikan aikana muodostunut kiitettävän kokoinen mosh pit ja aiheesta riitti keskustelua hyvän tovin.

Kaiken kaikkiaan esitykset olivat erittäin hyviä ja varmoja vetoa pieniä haasteita lukuun ottamatta. Yleisöä oli kiitettävästi paikalla, mutta tungokseen asti tilanne ei muodostunut. Eturiviin pääsi suhteellisen helposti Swallow the Sunin keikan aikana ja yleisöalueen takaosassa ei tarvinnut varoa askeleitaan.

Yleisön passiivisuus kiinnitti huomiota. Vaikka Kauniin Kuolemattoman ja Swallow the Sunin kaltaisilla yhtyeillä shown aikana ei odota kovin riehakasta menoa, niin muutamaa energistä hetkeä lukuun ottamatta katsojista tuntui puuttuvan sitä jotain. Aivan kuin olisi oltu jonkinlaisessa horroksessa. Vasta Swallow the Sunin keikan loppupuoliskolla suurempi osa yleisöstä tuntui heräävän menoon mukaan.

Huolimatta näistä odotus kannatti. Edes raju vesisade ja kahvin puute eivät pilanneet keikkailtaa.

Teksti: Teppo Luoma
Kuvat: Raisa Krogerus / Krogography

+ artikkelit

Amatööriradiojournalisti, kahvin ja melodeathin suurkuluttaja.

+ artikkelit

Möröistä blues rockiin ja punkkiin seikkaileva nörtähtävä kameranainen. Jos en ole keikalla, niin olen todennäköisesti puuhaamassa hevosen kanssa, pelaamassa tai lukemassa Terry Pratchettia tai Jane Austenia muutama kissa sylissä.