Melankolista metallia soittava Vorna julkaisee odotetun kolmannen pitkäsoittonsa pitkän linjan saksalaisen levy-yhtiön Lifeforce Recordsin tallista syksyllä 2019.
Levyn nimeä ja tarkempaa julkaisuajankohtaa saadaan vielä kuitenkin odotella. Uuden sopimuksen myötä yhtye tiirailee kiitollisin, helpottunein ja innokkain mielin myös Keski-Euroopan keikkalavoille.
”Fiilikset on tietysti mahtavat. Levynteossa ja julkaisukuvioiden selvittämisessä vierähti vähän varkain yllättävän pitkä tovi ja sitä kautta keikkarintamalla on ollut hiljaisempaa myös. Ennen kaikkea koko kuvio Lifeforcen kanssan merkitsee siis sitä, että Vorna pääsee vihdoin aktivoitumaan kulisseista myös ulospäin täydellä voimalla ja sekös vaan passaapi!”, iloitsee yhtyeen solisti Vesa Salovaara.
“Suurempi levikki on nyt tietysti hieno juttu tämän myötä. Saadaan uusia kuulijoita myös Suomen ulkopuolelta, ja olisi se kiva taas päästä Eurooppaan keikkailemaan pitkästä aikaa”, tuumaa bändin tunnelmista rytmikitaristi Henri Lammintausta.
”Edellisen kokopitkän myötä meille aukeni paljon uusia ovia ja päästiin korkkaamaan myös Euroopan pelikentät. Siitä on vajaa neljä vuotta aikaa ja paljon on tapahtunut välissä, joten uskotaan, että nyt on kaikki mahdollisuudet nostaa hommat joka saralla muutamaa pykälää kovemmalle tasolle, kuin silloin”, summaa Salovaara.
Jotain uutta, kuitenkin Vornaa
Vaihdoimme muutaman sanan kuulumisista bändin jäsenten kanssa myös tammikuussa Metal Cranen Festivalin yhteydessä, levytyssopimuksen ollessa vielä neuvottelun asteella. Legendaarisen Nosturin lavalle vielä kertaalleen ennättänyt yhtye esitti tapahtumassa myös maistiaisen tulevalta albumilta.
Syksyllä 2017 levyntekoon hiljentynyt tamperelaissekstetti ilmoitti pitkäsoiton valmistumisesta kymmenvuotista taivaltaan juhlistaneella keikalla Tampereen YO-talolla viime vuoden lokakuussa.
“Kaikenlaisia hidasteita tässä on ollut, eikä vähiten meidän omasta syystä”, tuumaa yhtyeen rauhallisesta etenemisestä solisti Vesa Salovaara. Elämää on täytynyt elää bändin ulkopuolellakin. Jäsenistö on Vornan historian aikana pysynyt samana, mutta luonnollisesti elämäntilanteet ovat vuosien myötä muuttuneet. “Ei ole myöskään ollut aina aikaa keskittyä musiikin tekoon niin paljon, kuin olisi halunnut.”
Jokainen yhtye lienee uuden levyn kohdalla sitä mieltä, että uusin tuotos on yhtyeen paras. Näin myös Vorna. “Biisit on parempia ja kertsit suurempia”, summaa Salovaara. “Vokaaleissa on variaatiota”, Lammintausta jatkaa. “Puhdasta laulua on, ja kosteita stemmoja on käytetty ihan surutta”, myhäilee Salovaara.
“Kehitys on ollut tasaisen nousujohteista joka osa-alueella”, Salovaara palaa asialinjalle. “Tuotanto on parempaa ja biisit ovat parempia. Niissä on läskiä vähemmän, on pyritty tiiviimpiin kappalerakenteisiin.”
Miehet kertovat myös levyltä löytyvän yhtyeen tuotannon sekä raskaimman, että synkimmän biisin, vaikka popimpia, melodisia kertosäkeitä on myös luvassa. Uusista elementeistä ja kehittymisestä huolimatta perusasiat pysyvät tuttuina. “Kyllä tämä kuitenkin on Vornan peruspilareilla”, tuumaa kitaristi Arttu Järvisalo.
Keikkoja odotellessa
Keikkatauon päättäneen kymmenvuotiskeikan lisäksi Vorna esiintyi tammikuussa Metal Crane Festivalissa Nosturissa ja JKL Metal Festivalilla Jyväskylän Lutakossa muun muassa Ajattaran ja Kauniin Kuolemattoman kanssa. Seuraavia live-esiintymisiä saamme odottaa kuitenkin vielä hyvän aikaa.
“Keikkasuunnitelmat ovat kytköksissä levyn julkaisuun”, kertoo Salovaara. “Tuntuisi tyhmältä buukata tähän keväälle keikkoja, kun ei vielä voida soittaa uutta materiaalia. Ei haluta pelkästään tätä vanhaa palettia pyörittää, omastakin näkökulmasta haluaisi sitä tuoretta settilistalle.”
Tässä kohtaa keikoilla jo soineita “Syvyydet” ja “Maa martona makaa” kappaleita lukuunottamatta muita uusia biisejä ei vielä oltu harjoiteltu yhdessä, joten jännitystä lienee edessä myös yhtyeen jäsenille itselleen.
Edellinen albumi, 2015 julkaistu “Ei valo minua seuraa” keräsi positiivisia reaktioita niin yleisöltä kuin kriitikoiltakin, ja yhtyettä kiitettiin lupaavaksi tulokkaaksi suomalaiseen metalliskeneen. Nyt kolmannen levyn kohdalla odotamme, kuinka Vorna lunastaa lupauksensa.
Teksti Raisa Krogerus
Kuvat: Raisa Krogerus ©Metalliluola ja Susanna Raitamaa
Möröistä blues rockiin ja punkkiin seikkaileva nörtähtävä kameranainen. Jos en ole keikalla, niin olen todennäköisesti puuhaamassa hevosen kanssa, pelaamassa tai lukemassa Terry Pratchettia tai Jane Austenia muutama kissa sylissä.
