Koti Blogi Sivu 56

Buried Blue -tour: For My Pain… @Olympia-kortteli, Tampere 15.1.2026.

Tekijä
Riku Juutilainen
-

20 vuotta hiljaiseloa viettänyt, tummanpuhuvan goottimetallin ikoninen sanansaattaja For My Pain… teki huikean paluun vuonna 2024.

Pari vuotta myöhemmin 9. tammikuuta 2026 yhtye julkaisi odotetun toisen studioalbuminsa “Buried Blue” ja lähti sen tiimoilta levynjulkaisuklubikiertueelle. Uutiset bändin paluusta sekä uudesta albumista otettiin ilolla vastaan.

Viisi konserttia kattava albumia juhlistava levynjulkaisukiertue alkoi Helsingin Tavastia-klubilta 14. tammikuuta ja päättyy Oulun Kantakrouviin lauantaina 7. helmikuuta. Viiden konsertin kiertueen jälkeen jatkoa on luvassa ainakin yhden keikan verran, kun For My Painin… voi kokea Seinäjoen Rytmikorjaamolla 15. toukokuuta yhdessä Scars Of Solituden kanssa. Tampereen Olympiassa bändi piipahti 15. tammikuuta 2026 ja Metalliluola oli paikalla ikuistamassa tunnelmat.

Vuonna 1999 perustettu oululaislähtöinen For My Pain… nousi kansainväliseen maineeseen vuosituhannen vaihteessa, kun yhtyeen debyyttialbumi ”Fallen” julkaistiin maailmanlaajuisesti vuonna 2003 Spinefarm Recordsin toimesta.

Raskasta melodista metallia synkkään goottitunnelmointiin yhdistelevä superkokoonpano herätti suurta kiinnostusta myös jäsenistönsä ansiosta – riveistä löytyi muusikoita muun muassa yhtyeistä Eternal Tears Of Sorrow, Nightwish, Embraze, Kalmah, Charon sekä Reflexion.

Jäsenten sivuprojektiksi syntynyt bändi sai aikoinaan erittäin positiivisen vastaanoton niin Suomessa kuin ulkomailla. ”Fallen”-albumista muodostui nopeasti genrensä klassikko ja tummanpuhuvan romantiikan ystävät muistavat edelleen esimerkiksi vaikuttavat kotimaisen goottimetallin suuntaa näyttäneet ”Dancer In The Dark” -, ”Autumn Harmony” -, ”Rapture Of Lust” – ja ”Sea Of Emotions” -biisit.

Pian vuoden 2004 ”Killing Romance” -EP:n julkaisemisen jälkeen yhtye laitettiin telakalle vuonna 2005 jäsenten jatkaessa muiden musiikkiprojektien parissa.

Joulukuussa 2023 For My Pain… ilmoitti paluustaan – tasan 20 vuotta debyyttialbuminsa julkaisun jälkeen. Vuonna 2024 For My Pain… teki vaikuttavan paluun loppuunmyydyillä paluukeikoillaan, joihin saapui vannoutuneita faneja ympäri maailmaa.

Tuore ”Buried Blue” -albumi merkitsee tärkeää virstanpylvästä – se jatkaa yhtyeen alkuperäistä soundia ja vie pohjoismaisen melankolian uudelle tasolle. Materiaali heijastaa bändin musiikillista kehitystä sekä pitkää matkaa kahden levyn välillä.

Fanit ympäri maailmaa ovat jatkaneet vahvaa tukemistaan, ja sillä on ollut merkittävä rooli For My Pain… -yhtyeen heräämisessä uudelleen eloon. Yhtyeen paluu on sekä vastaus tähän vuosia jatkuneeseen innostukseen että luonnollinen seuraava askel mukana oleville muusikoille. ”Buried Bluen” myötä For My Pain… palaa kansainväliselle musiikkikentälle – jatkaen työtä, jonka he aloittivat yli 20 vuotta sitten, ja tarjoten kauan odotetun jatkon debyyttialbumilleen.

Esimakua juuri julkaistulta ”Buried Blue” -albumilta saatiin singlelohkaisujen myötä, joista kaksi ensimmäistä ”Recoil Into Darkness” ja ”WitchBitch Elite” julkaistiin heti paluuvuoden 2024 aikana. Seuraavat maistiaiset ”Time Will Heal Our Wounds” ja Nightwishista ja Aurista tutun Troy Donockleyn tähdittämä ”Windows Are Weeping” saivat julkaisuvuoronsa vuonna 2025. Välissä saatiin myös spesiaali välisingle – yhtyeen versio Tehosekoittimen legendaarisesta ”Hetken tie on kevyt” -hitistä.

”Olemme itse äärimmäisen innoissaan uudesta materiaalista. Parin kuluneen vuoden aikana on käynyt selväksi, että alkuperäinen henki on edelleen tallella ja kaikki se vanha taika saatiin puhallettua uudestaan liekkiin. Ja mikä parasta, myös yleisömme näyttää löytäneen sen! Odotamme todella innoissaan paluuta keikkalavoille ja pääsyämme soittamaan tuoretta For My Pain… -materiaalia myös livenä”, kommentoi basisti Altti Veteläinen.

Kovia odotuksia herättänyttä ”Buried Blue” -paluualbumia For My Pain… työsti ilman turhaa kiirehtimistä. Laulaja Juha Kylmänen kertoo, että levyn teon ohella bändillä oli useita rautoja tulilla samaan aikaan:

”Kuinka hullua on rakentaa studio, nostaa bändi haudasta, perustaa yritys ja levy-yhtiö, samaan aikaan kun teet albumia? Näin tuli kuitenkin tehtyä! Taiteellisesti levynteko oli nautinnollista, ajoittain jopa helppoa. Ihan kuin olisi avannut hyvän viinipullon korkin ja kuunnellut lasiin kaatamisen ääntä. Itse korkin avaaminen ja levynteon tekninen osuus olikin toinen juttu. Kun loppusuoralla aloimme kompastella omiin silmäpusseihimme, huomasimme olevamme fyysisesti aika lopussa”, vokalisti muistelee.

”Yhteishenki ja soittamisen ilo kuitenkin pitivät matrixin kasassa ja suunnan kirkkaana. Buried Blue ei voisi olla parempi osoitus siitä, kuinka hienoja juttuja loistavalla porukalla voi saada aikaiseksi. Se, että levy saadaan lopultakin sen ansaitsemaan yöllisen kuunvalon loisteeseen ja kuultaville saa allekirjoittaneen vetistelevät kulmahampaat esille hymyä muistuttavan ilmeen kera. Odotan sitä kuin susi auringonlaskua”, Kylmänen maalailee.

Vaikka edellisestä äänitteestä oli ehtinyt kulua kaksi kokonaista vuosikymmentä, tutuksi tulleet vahva tunnelma ja melankoliset sävelkulut vangitsivat kuulijat livetilanteessa edelleen tiukasti varjoihinsa. Keikan ensimmäiseksi vedoksi nostettiin uuden albumin aloitusraita ”Hungry For Desire”:

”Hungry For Desire” -kappaleen äänittäminen toi mieleen muistoja Fallen-albumin äänityssessioista, jolloin teimme ”Dancer In The Dark” -kappaleen sooloa Kemissä, Tico-Tico Studion takahuoneessa. Jammailimme kolmestaan Juhan ja Laurin kanssa, ja saimme aikaan soolon lopullisen version. ”Hungry For Desiren” soolon kanssa kävi samalla tavalla. Istuimme porukalla studiossa ja pallottelimme ideoita, ihan kuin ennen vanhaan”, kitaristi Olli-Pekka Törrö kertoo.

Tunnelma oli valitettavan harvalukuisen yleisön kanssa kohdallaan ja ilmassa oli nostalgian sävyjä. Huvittavasti nimetyt ”WitchBitch Elite” ja ”Dear Carniwhore” leikittelevät mustalla huumorilla ja saivat katsojissa aikaan riemukkaita reaktioita.

Jo ”Fallen”-albumilla mukana oli vierailevia laulajia ja nyt Tampereen Olympian lavan reunoilla nähtiin taustalaulajina Silentiumista tuttu Riina Rinkinen sekä Juha Kylmäsen veli Jarmo Kylmänen (ex- Eternal Tears Of Sorrow).

Keikan ehdottomiin kohokohtiin kuuluivat Juha Kylmäsen yhdessä Rinkisen kanssa laulamat ”Tether” ja ”Dancer In The Dark”, joista ei tunnetta puuttunut, sekä mukavan melodinen ja mukaansatempaava ”Windows Are Weeping”. Kappaleessa vierailee englantilainen multi-instrumentalisti Troy Donockley, joka soittaa kaikki puhallinsoittimet. Nyt kaikki Donockleyn soittamat huilut ja pillit kuultiin taustanauhalta ja biisi kuulosti livenä todella hienolta.

“Kun minua pyydetään vierailemaan omien projektieni ulkopuolella, haluan kuulla autenttisuutta. Rehellinen musiikki ilman kaupallista epätoivoa vetää minua puoleensa. For My Pain… omaa juuri sellaista tinkimättömyyttä, joka teki yhteistyöpäätöksestä helppoa. Tämä kappale täytti kaikki kriteerini, ja lopputulos on upea. Siinä on juurikin sellaista massiivista tunnelmaa ja klassisen rockin voimaa, joka iskee välittömästi”, Donockley hehkuttaa.

”Buried Blue” esitettiin paria biisiä vaille kokonaisuudessaan ja ”Fallenilta” settiin valikoitui seitsemän raitaa kymmenestä. Mukana oli myös vuoden 2004 ”Killing Romance” -EP:n nimikappale ja Yö-cover ”Joutsenlaulu”. Nämä ovat vielä tänä päivänä huomattavat taidonnäytteet For My Painin… kyvyistä säveltää ja tulkita kappaleita juuri omalla tyylillä sekä vahvuusalueilla.

For My Painin… esittämä puolentoista tunnin setti oli kaikin puolin erittäin laadukas ja keikasta oli helppoa nauttia. Vastaavia mielipiteitä sateli joka suunnasta shown jälkeen, eikä soraääniä kuulunut. Bändi oli oikein hyvässä vedossa, esiintyminen oli tyylikästä, soundit olivat kohdallaan ja kokonaispaketti oli täten jos ei vielä erinomainen, niin vähintään kiitettävä.

Vaikka “Buried Blue” -albumi on jo julkaistu digitaalisesti, eivät CD-levyt valitettavasti ehtineet myyntiin kiertueen alun keikoille. ”Buried Blue” -CD on tilattavissa Backstage Rock Shopin ja Levykauppa Äxän kautta. Ostakaa levy ja tukekaa jälleen yhtä hienoa kotimaisen bändin paluuta. Comebackien trendi on ollut viime vuosina vahva: Poisonblack, For My Pain…, Charon…

For My Pain… erottuu joukosta olemalla näistä genren sisällä paluun tehneistä yhtyeistä ainoa, joka on julkaissut kokonaisen albumillisen uutta musiikkia. Se ei ole vain faneille iloinen uutinen, vaan myös merkittävä kulttuuriteko aikana, jolloin paluut keikkalavoille jäävät usein nostalgian varaan. Pisteet For My Painille… rohkeudesta erottua joukosta.

For My Pain… on:

Juha Kylmänen – laulu (Reflexion, Full Nothing)
Lauri Tuohimaa – kitara (Charon, Embraze, Tuohimaa)
Olli-Pekka Törrö – kitara (ex- Eternal Tears Of Sorrow)
Altti Veteläinen – basso (ex- Eternal Tears Of Sorrow, ex-Kalmah, ex- The Man-Eating Tree)
Marco Sneck – koskettimet (Poisonblack, Chamelion, Tuohimaa, ex- The Man-Eating Tree, ex-Kalmah)
Ari-Matti Pohjola – rummut (Reflexion, ex-Soulrelic)

Livenä mukana myös:

Riina Rinkinen – taustalaulu (Silentium)
Jarmo Kylmänen – taustalaulu (ex- Eternal Tears Of Sorrow)

Alkuperäisessä kokoonpanossa vaikuttivat:

Tuomas Holopainen – koskettimet (Nightwish, Auri, Darkwoods My Betrothed)
Petri Sankala – rummut (ex-Eternal Tears Of Sorrow, ex-Kalmah)

For My Painin… kommenttien lähde: Ginger Vine Management & PR
Raportti ja kuvat: Riku Juutilainen © Metalliluola

Ozzy Osbourne – The Ultimate Sin (1986)

Tekijä
Ville Krannila
-

Ensimmäiseksi 40 vuotta sitten julkaistua levyä silmäillessä ja muistellessa huomio kiinnittyy nykypäivän kyynisillä silmillä epäedulliseen kanteen. Joskus Ozzy Osbournen kiistelty teos “The Ultimate Sin” on ollut julisteena seinällä, mikä osoittaa nostalgian voiman. Jokainen voi miettiä mitä kannessa esiintyvällä green goblin -Ozzylla ja demoninaisella on tekemistä sen perimmäisen synnin kanssa.

Edelliseltä Ozzy-albumilta ”Bark At The Moon” sävellyskrediittinsä poistamaan joutunut kitaristi Jake E. Lee asettui poikkiteloin jo levytysten alkuvaiheessa ja vaati osuuksia kustannusoikeuksista ennen kuin suostui kirjoittamaan nuottia. Pitkäaikainen luottobasisti Bob Daisley vastasi puolestaan jälleen suurimmasta osasta sanoituksia. Lee sai tahtonsa läpi ja nimensä krediitteihin, mutta ennen levytyksiä takavasemmalle poistunut Daisley pyyhittiin niistä pois.

Miksauspöydän takana vastuussa ollut Ron Nevison oli aikakauden tunnetuimpia nupinkääntäjiä ja tuottaisi seuraavana vuonna Kissin pop-hittilevyn ”Crazy Nights.” Levylle siis haettiin kaupallisempaa soundia ja siinä on pääosin onnistuttu. Jo nimikappaleesta lähtien kuullaan melodisempaa otetta ja Randy Rhoadsin ajan raskaammat kitarariffit loistavat pääasiassa poissaolollaan. Koskettimet ovat vahvassa roolissa. Lee tyytyy näyttämään osaamistaan lyhyissä sooloissa, jotka ovat hienoja ja todistavat miehen olleen aliarvostettu soittaja.

Itse sovitukset ovat selvästi yksinkertaisempia ja useissa kertosäkeissä tyydytään toistamaan biisin nimeä. Nimikappale sekä ”Secret Loser” toimivat näillä eväillä mukavasti. Mutta kun kehiin laitetaan ”Thank God For The Bomb” ja ”Lightning Strikes,” kuuntelija alkaa nopeasti puutua kaavaan. ”Fool Like You” on selkeästi kakkosluokan materiaalia ja tämän myötä ensimmäiset keskinkertaiset sävellykset ilmestyivät Ozzyn tuotantoon.

Levyn nimeksi oli hetken aikaa ehdolla ”Killer Of Giants,” joka on Black Sabbathin kaikuja tuova laadukas voimaballadi. Vastapainoksi ”Never” saa haukottelemaan syvään ja albumi tuntuu etenevän hyvin ailahtelevissa merkeissä. Osansa saattoi olla Osbournen henkilökohtaisella elämäntyylillä, joka oli levytysten aikoihin huume- ja alkoholisekoilujen lakipisteessä.

Levyn keskipisteenä voidaan pitää sen päättänyttä ”Shot In The Darkia”, joka usein muistetaan nostaa tältä albumilta esiin. Kiistatta biisi on hieno sovitus ja aikakauden kevyempiä tunnelmia mieleen tuova koskettimien hallitsema kokonaisuus, lapsuuden stereoiden vakiokamaa. ”The Ultimate Sinille” uutena basistina saapunut Phil Soussan kirjoitti kappaleen ennen liittymistään Ozzyn bändiin. Tuloksena oli hitti, mikä johti väistämättä riitoihin, kun alettiin taittaa peistä kustannusoikeuksien tuomista rahoista.

Myöhemmin kiistat ovat johtaneet useisiin oikeustaisteluihin Soussanin kanssa. Tästä syystä kaikki Ozzyn albumit, joissa biisi esiintyy, on jätetty uudelleen julkaisematta näiden kahinointien jälkeen. Eli mikäli hyllyynsä ei halua vuoden 1995 remastereita on tyytyminen alkuperäiseen CD-versioon. Jykevästi tämä silti stereoista soi.

”The Ultimate Sin” on loppujen lopuksi kuuntelemisen arvoinen, mutta selvästi ongelmallinen albumi. Kaupallinen lähestymiskulma ei istunut Ozzylle hyvin, vaikka itsessään levy oli vesitettyä kitarasoundia lukuun ottamatta hyvin tuotettu. Leelle näytettiin nopeasti ovea ja jo seuraavalla LP:llä ”No Rest For The Wicked” palattiin tuttuun ja toimivaan Ozzy-muottiin. Kyllä ”Shot In The Dark” silti jälleen hymyn huulille toi, ja loppuvuosikymmenten Ozzy-tuotanto sentään selätetään helpolla otteella.

7+/10

Ville Krannila

1.The Ultimate Sin
2.Secret Loser
3.Never Know Why
4.Thank God For The Bomb
5.Never
6.Lightning Strikes
7.Killer Of Giants
8.Fool Like You
9.Shot In The Dark

Ex-Dio ja Rainbow-basisti Jimmy Bainin kuolemasta 10 vuotta

Tekijä
Metalliluolan toimitus
-
Kuvakaappaus

Rainbow– ja Dio-basisti Jimmy Bain on kuoli 10 vuotta sitten 23.1.2016, 68-vuotiaana.

James Stewart Bain syntyi 19.12.1947 Skotlannissa ja nousi hevimaailman tietoisuuteen liittyttyään Rainbown basistiksi vuoden 1976 klassikkoalbumille “Rising.” Bain soitti yhtyeessä tätä seuranneella kiertueella ja siltä julkaistulla “On Stage” -livealbumilla, kunnes alati kokoonpanoa vaihtanut kitaristi Ritchie Blackmore osoitti Jimmylle ovea.

Bain perusti uuden yhtyeen Wild Horses, jossa hän toimi myös laulajana ja pääasiallisena säveltäjänä. Bändi teki kaksi studioalbumia 1980-luvun alussa. Tämän jälkeen mies työskenteli Thin Lizzy -legenda Phil Lynottin kanssa viimeksi mainitun soololevyillä ja soitti Scorpionsin kanssa “Love At First Sting” -sessioissa, kun saksalaiset harkitsivat rytmiryhmän korvaamista.

Vuonna 1983 hän palasi yhteen Rainbow-laulaja Ronnie James Dion kanssa uudessa Dio-yhtyeessä. Bain toimi sen kantavana voimana aina vuoteen 1989 saakka ja esiintyi mm. levyillä “Holy Diver” sekä “The Last In Line“. Basisti palasi Dion yhtyeeseen vielä 2000-luvulla kahdelle pitkäsoitolle ja työskenteli useissa eri projekteissa välivuosina.

Viimeiseksi mies vaikutti entisten Dio-muusikoiden kasaamassa Last In Line-kokoonpanossa. jonka debyyttialbumi “Heavy Crown” ilmestyi vain muutama viikko Jimmyn kuoleman jälkeen.

Bain menehtyi keuhkosyöpään ja kärsi ennen kuolemaansa myös keuhkokuumeesta saaden siihen hoitoa, mutta ei ollut itse tietoinen syövästä. Bain ehti soittaa yhtyeen kanssa keikan juuri ennen Def Leppardin Hysteria On The High Seas -risteilyn alkua. Bändin mukaan esiintyminen sujui hienosti ja ongelmitta. Last In Linen oli tarkoitus esiintyä risteilyn neljäntenä päivänä, mutta Bain menehtyi hytissään konserttia edeltävänä yönä.

Last In Linen, Dion ja Def Leppardin kitaristi Vivian Campbell muisteli Bainia omassa kirjoituksessaan, jossa kertoi sairauksista kärsineen Jimmyn selvittäneen ongelmansa ja olleen erittäin motivoitunut uuden yhtyeensä riveissä.

R.I.P. Jimmy Bain. Alta saa katseluun miehen esityksiä Rainbown, Dion ja Last In Linen riveissä:

Omnium Gatherum julkaisi uuden “Moongold”-yllätyssinglen – Yhtyeen oma kattava Euroopan-kiertue starttaa 11. helmikuuta

Tekijä
Metalliluolan toimitus ja Pete Alander
-
Kuva: Riku Juutilainen

Tiedote 22.1.2026

Tänä viikonloppuna viimeiset Suomen-kiertueensa keikat Jyväskylässä ja Helsingissä tekevä Omnium Gatherum vauhdittaa kevään keikkaperiodiaan täysin uudella Moongold-singlellä. Biisi syntyi viime vuoden lopulla julkaistun May The Bridges We Burn Light The Way -albuminsa sessioissa.

“Moongold seuraa koko albumin tyyliä. Se on nopea ja täynnä energiaa, ja vaikka biisi on tavalllaan riisuttu kaikesta ylimääräisestä, kerrokset tulevat esiin muutaman kuuntelukerran jälkeen. Moongold on yksi näiden sessioiden suosikeistani, ja toivon, että se päätyy myös settilistallemme tulevaisuudessa – onhan tämä biisi tehty nimenomaan liveä ajatellen”, vokalisti Jukka Pelkonen kertoo.

”Moongold julkaistiin alkuun ‘idän ihmeenä’ eli Japani-ekskluna levyn julkaisun aikoihin, mutta se päätettiin pimittää itse levyltä pois, kun ei oikein mahtunut kokonaisuuteen, ja haluttiin tehdä lyhyt ja napakka äkäisy levystä. Mutta itse biisihän seisoo vahvasti itsenäisenä melodeathanthemina ja on ehtaa Ompparia, ehkä vähän vanhemman koulukuntaista semmoista. Tässä se nyt tarjoillaan, sinulle ja Hänelle näihin kuunvalaisemiin iltapäiviin”, Markus Vanhala runoilee.

Tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuotensa aloittava ja kansainvällisesti Suomen ahkerimpiin maailmalla kiertäviin yhtyeisiin lukeutuva Omnium Gatherum suuntaa Euroopan-kiertueelleen 11. helmikuuta, lämmittelijöinään Fallujah sekä In Mourning. May The Bridges We Burn Light The Way -albumin maailmankiertue aloitettiin jo viime vuoden puolella kattavalla headliner-kiertueelle Pohjois-Amerikassa.

“Kalenteri on täynnä – juuri kuten meille sopiikin, ja lisää on tulossa. Sopii hyvin bändille, joka on ytimeltään rehellinen ja hikinen liveorkesteri”, Markus Vanhala hymyilee.

Voit nähdä bändin livenä seuraavien kuukausien aikana seuraavasti:

May The Bridges We Burn Light The Way – Finnish Tour 2026
Support: Rabbit Cult
23.1. – Jyväskylä – Lutakko
24.1. – Helsinki – Tavastia

May The Bridges We Burn Light The Way – European Tour 2026
Supports: Fallujah, In Mourning
Feb 11 – Copenhagen, DK – Pumpehuset
Feb 12 – Hamburg, DE – Gruenspan
Feb 13 – Leipzig, DE – Hellraiser
Feb 14 – Berlin, DE – Lido
Feb 15 – Krakow, PL – Hype Park
Feb 17 – Budapest, HU – Barba Negra
Feb 18 – Prague, CZ – Rock Café
Feb 19 – Vienna, AT – Szene
Feb 20 – Munich, DE – Backstage Halle
Feb 21 – Aarau, CH – Kiff
Feb 22 – Stuttgart, DE – Im Wizemann
Feb 23 – Lindau, DE – Club Vaudeville
Feb 25 – Hannover, DE – Musikzentrum
Feb 26 – Aschaffenburg, DE – Colos-Saal
Feb 27 – Almelo, NL – Metropool
Feb 28 – Oberhausen, DE – Kulttempel
Mar 1 – Esch-sur-Alzette, LU – Rockhal
Mar 3 – Colmar, FR – Le Grillen
Mar 4 – Paris, FR – Petit Bain
Mar 5 – Utrecht, NL – TivoliVredenburg
Mar 6 – Kortrijk, BE – DVG
Mar 7 – London, UK – The Dome

May The Bridges We Burn Light The Way on saatavilla perusformaattien ohella eri vinyylivaihtoehdoissa. Katso tuotteet esimerkiksi Levykauppa Äxän tai Backstage Rock Shopin sivuilta.

Omnium Gatherum on:
Jukka Pelkonen – laulu
Markus Vanhala – kitara, tausta
Aapo Koivisto – koskettimet
Mikko Kivistö – basso, puhtaat laulut
Atte Pesonen – rummut

OMNIUM GATHERUM | INSTAGRAM | FACEBOOK | SPOTIFY

Lähde: Ginger Vine Management & PR

Rain Diaryn uusin single “Naive” viitoittaa tien 27.3. julkaistavalle pitkäsoitolle

Tekijä
Metalliluolan toimitus ja Pete Alander
-
Valokuva: Jani Saajanaho

Tiedote 22.1.2026

Kotimaan gootahtavan rock-skenen yhtye Rain Diary julkaisi uuden “Naive”-singlen 22.1.2026. Yhtyeen “Iisakinkirkoksikin” kutsuttu pitkäsoitto “Night Church” julkaistaan 27.3.2026.

Säv./San./Sov.: Joonas Verho, Tytti Toppari-Pellikainen, Teemu Rantanen, Joni Bitter, Lauri Kujasalo

Kuuntele kappale suoratoistopalveluissa (Spotify, Apple Music, Deezer, tidal yms.): https://push.fm/fl/raindiary-naive

Yhte kuvailee: “Rain Diary on tamperelaislähtöinen rock-yhtye, joka soittaa kauniita ja kieroutuneita dark wave -kappaleita. Yhtyeen ilmaisun juuret ovat suomalaisessa melankoliassa, ikivihreiden metsien maisemissa, valoisissa öissä ja lumipeitteisessä erämaassa. Yhtye kuitenkin rikkoo jatkuvasti tätä helposti leimattua HIM/Nightwish-stereotypiaa tuomalla mukaan jotain erilaista. Rain diaryn musiikissa nivoutuu tarttuvat pop-elementit urbaaniin tunnelmaan elektronisine rumpuineen, mikä tekee bändistä tutustumisen arvoisen muun muassa Depeche Moden ja Placebon faneille. Rain Diaryn musiikkityyliä on kutsuttu winterwaveksi”.

Rain Diary:

  • Joonas Verho – laulu
  • Tytti Toppari-Pellikainen – koskettimet, laulu
  • Teemu Rantanen – kitara
  • Joni Bitter – basso, kitara, ohjelmointi
  • Lauri Kujasalo – rummut, ohjelmointi

 

Linkit:

 

Lähde: Inverse Music Group

 

Kappale pienelle verta imevälle eliitille – “The Leeches” on ensimmäinen single Saastan keväällä julkaistavalta albumilta

Tekijä
Metalliluolan toimitus ja Pete Alander
-
Valokuva: Uljas Blind Visions

Tiedote 22.1.2026

Kotkalaisen mustaan taittuvaa death metallia soittavan Saastan tulevan albumin ensisingle The Leeches on yhtyeen mukaan “inhorealistinen kuvaus nykyisistä ja menneistä yhteiskunnista, joissa maailman pieni verta imevä eliitti herroiksi naamioituneina raastaa pienen ihmisen selkänahasta kaiken toivoa ja terveyttä myöden. Tarinan voi ajatella ihanan tulevaisuuden utopian täydellisenä epäonnistumisena. Ihminen tekee työtä läpi elämänsä, vain tullakseen vuodatetuksi kuiviin ja heitetyksi monttuun, kun ei ole enää valtaapitävän eliitin mielestä kyllin tuottelias. Eroaako sivistynyt yhteiskunta lopulta lainkaan karjataloudesta?”

Musiikillisesti kappale yhdistää yhtyeen mukaan “black- ja death metalia, death metal juntan varmistaen black metalin sanoman menevän perille kuulijan syvimpään ytimeen.”

Singlen kansitaide sekä kappaleen musiikkivideo on toteutettu DIY-hengellä yhtyeen toimesta.

Kansi: Saasta

Kuuntele kappale suoratoistopalveluissa (Spotify, Apple Music, Deezer, tidal etc.): https://push.fm/fl/saasta-theleeches

Saasta on vuonna 2020 perustettu kotkalainen äärimetalliyhtye, joka yhdistelee black- ja death-metallin armottomuutta doom-vivahteisiin. Tuloksena on synkkä, groovaava ja omaääninen metalli, jossa vahva lyyrinen ilmaisu kohtaa rajun energian. Saasta tunnetaan intensiivisestä lavapreesensistään ja tinkimättömästä tekemisestään

Laulu– Leevi Kärsämä
Kitara– Topias Jokipii
Basso – Janne Hietanen
Rummut– Jimi Lahtinen

https://www.saastaofficial.com/

https://www.facebook.com/saastaofficial

https://www.instagram.com/saastaofficial

https://saasta.bandcamp.com/

 

Lähde: Inverse Music Group

Borknagar – Winter Thrice (2016)

Tekijä
Jarno Saarinen
-

Norjan vuonoilta ja vuorilta puhalsi myrskytuulen metallijätti Borknagar kymmenennellä täyspitkällään “Winter Thrice” niinikään kymmenen vuotta sitten. Bändin musiikki voidaan lokeroida mielikuvia maalailevaan melodiseen ja progressiiviseen black metalliin. Ja mielikuvien suhteen tämä kyseinen tuotos ei petä kuulijaa. Pyörää ei ole kokonaan keksitty uudelleen, mutta omintakeisesta metallista on joka tapauksessa kyse.

Tällä albumilla kuullaan neljää eri vokalistia, mikä jo sinällään nostattaa mielenkiintoa entisestään. Tuohon soppaan kun vielä lisätään reilusti tuplabassareita, soljuvia syntikkaosuuksia ja maalailevia kitaroita, maistuva keitto on valmis. Jos vokaalien taustalta löytyy nimiä kuten ICS Vortex, Vintersorg ja Garm, on tuskin yhdelläkään asiasta tietävällä mitään vastalauseita.

Levyn avausraita “The Rhymes Of The Mountain” kertoo paljon mitä kokonaisuudelta on odotettavissa. Rauhallisia hetkiä Norjan kylmillä vuonoilla sekä mahtipontista rymistelyä vuorien rinteillä. Bändillä on hallussa taito päästä rauhallisesta tarpomisesta nopeilla muutoksilla kunnon tappomeininkiin ja päinvastoin.

Kakkosraidaksi on valikoitunut levyn nimikkobiisi “Winter Thrice,” josta on myös video julkaistu. Neljän miehen vokaaliosuudet tuovat kolossaalista tunnelmaa kappaleeseen, joka nousee kiistatta levyn kärkikastiin. Biisi toimii erittäin hyvänä esimerkkinä albumin monipuolisesta ja korkeasta tasosta.

“Panorama” on syytä myös nostaa levyn huippuesityksiin. Biisin oivat rumpukikkailut ja synamaailma toimivat hyvin yhteen puhtaiden lauluosuuksien kanssa. Melodiat jäävät väistämättä mieleen ja örinäosuudet on jätetty pois. Tässä olisi mahdollisuudet vaikka radiosoittoon ja sitä kautta tutustuttaa enemmän ihmisiä tämän tyyppisen metallimusiikin saloihin.

”Panoramaa” seuraa levyn tyynein veto “When Chaos Calls“, jossa tosin myös kuullaan rankempia osuuksia luoden hienon musiikillisen kontrastin. Lopuksi albumin päättävä “Terminus” tekee kunniaa edellisille kappaleille tarpoen sen viimeisen matkan ennen tuttua kotisatamaa. Ei aivan levyn kovin suoritus, mutta mainio päätös kokonaisuudelle joka tapauksessa.

“Winter Thrice” on bändin siihen astisen uran onnistunein albumi. Levyltä löytyy paljon todella hyviä kappaleita, vaikka se ehdoton ensimmäisenä laitettava fiiliksen ylös hinaava biisi jää vielä puuttumaan. Kokonaisuutena Borknagar tarjoilee erittäin taidokasta soitantaa ja erityisesti vokaaliosuudet ovat hioutuneet albumin kruununjalokiviksi.

Erinomaista vaihtelua ja loistavaa fiilistelyä on luvassa siinä määrin, että ”Winter Thrice” lienee löytänyt paikkansa monen metallipään levyhyllyyn – vaikka genre ei niin oma olisi. Kyseessä on ehdottomasti yksi parhaimmista vuoden 2016 metallituotoksista.

9/10

Jarno Saarinen

1. The Rhymes Of The Mountain
2. Winter Thrice
3. Cold Runs The River
4. Panorama
5. When Chaos Calls
6. Erodent
7. Noctilucent
8. Terminus

Post Pulse palaa uuden singlen kera – uusi albumi tulossa

Tekijä
Metalliluolan toimitus ja Pete Alander
-
Kuva: Kristian Tilander

Tiedote 22.1.2026

Post Pulse julkaisi ensimmäisen singlen “Not My War” toukokuussa ilmestyvältä kolmosalbumiltaan. Ajankohtainen kappale vie kuuntelijan sotatantereelle, missä taistelua käydään verissäpäin – myös oman peilikuvan kanssa.

“Not My War” esittelee Post Pulsen läpi käymän musiikillisen evoluution brutaalista death metallista kohti melodista ja tarttuvaa suurisoundista metallia.

musiikki: Post Pulse
miksaus: Juhis Kauppinen
masterointi: Miro Kiiski
kansi: Antti Karhu / AI
Antti Karhu – sävellys, sanoitus, kitara, laulu ja ohjelmointi
Sam Roon – sävellys ja basso
Anttoni Välimaa – sävellys ja rummut
Tapani Rantanen – sävellys ja laulu

Not My War -single Spotifyssa, Apple Musicissa ja Deezerissä.

Vuonna 2015 perustettu bändi on aiemminkin rikkonut rajojaan ja nyt julkaistu single ennakoi tulevaa.

”Oli selvää, että samaa albumia ei tehdä uudestaan eikä meitä rajoita musiikin tekemisessä mikään. Pidimme edellisen levyn kehityskulusta mikä vei meitä kohti aiempaa melodisempaa sävellystyötä sekä modernimpaa tuotantoa ja nyt vietiin vähän kaikkea astetta pidemmälle. Uudella levyllä haettiin modernin tuotannon rinnalle myös orgaanisuutta ja lämpöä – saundia, mikä kuulostaa enemmän ihmiseltä kuin tietokonekoodilta”, kommentoi yhtyeen pääasiallinen biisinkirjoittaja ja kitaristi Antti Karhu.

Post Pulsen tuleva kolmosalbumi ilmestyy perjantaina 29. toukokuuta. Aiemmat albumit ovat vuonna 2017 ilmestynyt debyyttialbumi ”Halls Of Damned” ja 2024 julkaistu ”Return to the Halls”.

Levynjulkaisukeikka:
Pe 29.5. Kuudes Linja, Helsinki
Esiintyjät:
– Post Pulse
– Sisin
– Sounds of Delusion
Liput Tiketistä.

Post Pulsen kokoonpano:
Tapani Rantanen – laulu (Sigyn, ex-Code Unknown)
Antti Karhu – kitara, laulu ja ohjelmointi (Shining [NO], Diablerie, ex-The Man-Eating Tree)
Anttoni Välimaa – rummut (As the Sun Falls, Dying Reverie, ex-Stygian Creations)
Sam Roon – basso (ex-HUNG [USA], ex-Indestructible Noise Command [USA])

 

Lähde: PressHopper

Mikkeliläinen thrash -yhtye Nitrik julkaisi toisen albuminsa “Profeetta”

Tekijä
Metalliluolan toimitus ja Pete Alander
-
Kuvaaja Joni Hirvonen @jonihoophoto

Tiedote 22.1.2026

Mikkeliläinen thrash -yhtye Nitrik julkaisi perjantaina 23.1. uuden albumin “Profeetta”, joka on yhtyeen toinen levy.

Uudella levyllä Nitrik keskittyy omien sanojensa mukaan suoraviivaisempaan ja rankempaan ilmaisuun, välittämättä genrejen rajoista. Ja tällä tiellä yhtye pysyttelee, rankempi saundi musaan ja turhat kikkailut historiaan.

Profeetta on omakustannejulkaisu, joka on äänitetty, miksattu, masteroitu yhtyeen treenikselle rakennetussa studiossa.

Profeetta:
1. Rata on auki (feat. Business City)
2. Verikoira
3. KILLuusio
4. Ioni (feat. Chokko)
5. Tartu aseeseen
6. Musta lippu
7. Kuolen tänään
8. Oodi
9. Okkultisti
10. Profeetta
11. Suru

Profeetta, koko albumi lyriikoilla Youtubessa:
https://youtube.com/playlist?list=PL16K8Q2qMh5KzQvsd3BPUT3AVKZsd7-rf&si=lQAyLMvKmW5flc02

Kokoonpano:
Topias Nylen – Vokaalit ja rummut
Roope Parkkinen – Kitara ja vokaalit
Vesa Jumppanen – Kitara ja taustavokaalit
Julius Rietz – Basso ja taustavokaalit

Linkkejä:

Spotify:
https://open.spotify.com/artist/3wd3NyZLhLZ5cbeCPxhQoL
Instagram:
https://instagram.com/nitrikband
Kaikki muut:
https://linktr.ee/nitrik

 

Lähde: Nitrik

Paluun tehnyt kotimainen metalliyhtye Ablazer on julkaissut uuden “Bermuda Pentagram” -singlen

Tekijä
Metalliluolan toimitus ja Pete Alander
-

Tiedote 16.1.2026

Viime vuonna 10 vuoden tauon jälkeen paluun tehnyt Ablazer on julkaissut musiikkia uuden singlen muodossa.

Yhtyeen kitaristi Asko Saarelainen kertoo kappaleen olevan “sävellyksellisesti erittäin onnistunut näytös yhtyeen kyvystä yhdistellä musiikkiin erilaisia elementtejä melodisesta tulkinnasta, armottomaan paahtoon ja kaikkeen siinä välillä. Kaikki yhdistyvät kappaleessa saumattomasti. Kappaleessa on aito vaaran tunne ja koskaan ei tiedä mitä nurkan takana odottaa.”

Yhtyeen Laulaja Harri Näsänen kuvailee kappaleen sanoituksia: “Bermuda Pentagram on yksinkertaisimmillaan tarina toisen henkilön vetämisestä vasten tämän tahtoa kohti helvetin syövereitä kiehuvien pyörteiden ja liekkimerien läpi. Kun mennään pintaa syvemmälle niin kappaleessa käsitellään ihmisen kykyä tehdä väärin toista kohtaan ilman katumusta eli puhutaan ihmisen omasta pahuudesta.”

Yhtye julkaisi aiemmin tänä vuonna “Supreme Powerhouse” -nimisen singlen.
Yhtyeellä on tekeillä debyyttialbumi ja kappaleiden äänitys on parhaillaan käynnissä.


Kappaleen on miksannut Heikki Myller
Masterointi Mika Jussila

Spotify: https://show.co/4r2zgOk

Aikaisempi single “Supreme Powerhouse”:

 

Ablazer jäsenet:

Harri “Kaapo” Näsänen – Laulu
Asko Saarelainen – Kitara
Juuso Härkönen – Rummut
Marko Kettunen – Basso ja taustalaulu
Heikki Myller – Kosketinsoitin

 

Lähde: Ablazer

1...555657...2 430Sivu 56 / 2 430

Mainos:

Mainos

Viimeisimmät:

Seuraa

21,666FanitTykkää
2,794SeuraajatSeuraa
177SeuraajatSeuraa
0TilaajatTilaa