Dark Tranquillity @Nosturi, Helsinki 1.5.2017

Suomessa Vapun juhlinnan tuoksinassa kaksi klubikeikkaa heittänyt Ruotsin melodisen death metallin lähettiläs Dark Tranquillity lämppäreineen keräsi Vapunpäivän iltana Helsingin Nosturiin lähes täyden salin metallimusiikin ystäviä.

Lämmittelijänä Suomen keikoilla nähtiin saksalainen Nailed To Obscurity sekä ikioma Wolfheartimme.

Nailed To Obscurityn aloittaessa puoli kahdeksan tietämillä oli paikalle löytänyt vasta osa väestä. Itselleni yhtye tuotantoineen oli ennestään tuntematon, joten varsinaisia odotuksia ei ollut. Setin melkoisen tyypillinen melodinen death metal maalailevine instrumentaaliosuuksineen viihdytti mukavasti, vaikka vokalisti Raimund Ennengan syvä ja rehevä murinalaulu ei osukaan suosikkiärinöideni skaalalle. Saksalaisten lavaesiintyminen vaikutti rennolta ja tottuneelta. Yleisökin alkoi setin edetessä notkistella niveliään sekä avata äänijänteitään.

Wolfheartin vuoron saapuessa väki oli lisääntynyt ja tunnelma tiivistynyt. Bändin paitoihin pukeutuneita faneja oli kerääntynyt paikalle todistaen Wolfheartin vahvaa jalansijaa Suomen metallikansan sydämissä.

Yhtye ilmoitti juuri edellisellä viikolla kitaristi Mika Lammassaaren olevan estynyt soittamasta kuun vaihteen sekä toukokuun alun keikoilla. Paikkaajaksi hyvin lyhyellä varoitusajalla saatiin kuitenkin pätevä sijainen ja Nosturin lavalla nähtiin Pain Confessorista tuttu Joni Lahdenkauppi.

Basisti Lauri Silvosen välispiikeistä kuullun perusteella kiertue-elämässä on pitänyt muutenkin vastatuulta, kuten autopulmia ja flunssaa. Nämä eivät kuitenkaan yhtyeen esitystä vaivanneet Nosturin lauteilla, sillä meininki oli asianmukaista ja tekniikka pelasi.

Seitsemän biisin setissä kuultiin tasapuolisesti kahden ensimmäisen levyn biisejä, tuoreimmalta “Tyhjyys”-albumilta soivat ainoastaan “Boneyard” sekä introna “Shores Of The Lake Simpeleen” alkusoinnut. Kappaleet otettiin yleisössä hyvin vastaan, ja varsinkin “Boneyard” sekä “Abyss” saivat porukan mukaan. Soundit toimivat mainiosti, mikä oli Wolfheartin nättien kitarointien suhteen erityisen mukava todeta. “Boneyardissa” rummut puskivat aavistuksen verran läpi, mutta eivät haitanneet kuuntelukokemusta. Mikäli lyhyenpuoleinen lämppärisetti jätti nälkäiseksi, niin tulevana juhannuksena Nummirockissa Wolfheartin live-esiintymisestä pääsee jälleen nauttimaan.

Illan pääesiintyjän, Göteborg-soundin edelläkävijän Dark Tranquillityn aloittaessa settinsä Nosturi oli täyteen ammuttu ja tunnelma kihisi odotuksesta. Bändin show tiivisti odotusta vielä entisestään taustakankaan valotaiteella ennen yhtyeen saapumista lavalle.

Laulaja Mikael Stannen pyrähtäessä välittömän energiseen tapaansa lavan reunalle Nosturin tunnelma tuntui räjähtävän katon läpi. Vaikutelmia saattaa hieman värittää allekirjoittaneen ihastus yhtyeeseen, mutta meteli ja yleisön riemukas reaktio “Force Of Handin” iskiessä eetteriin oli todellista.

Dark Tranquillitysta ehdittiin nauttia encoret mukaan lukien mukavasti parinkymmenen biisin verran, eikä setti pitkästyttänyt missään vaiheessa. Viime syksynä julkaistulta “Atomalta” kuultiin illan mittaan “Force Of Handin” lisäksi viisi muuta kappaletta. Muuten settiin oli valikoitunut suosikkeja vuosien varrelta aina “Projector”-albumin “ThereIniin” saakka.

 

Bändin ote ja settiin valitut biisit pitivät kaikki otteessaan, eikä suvantovaiheita tai yleisön huomion herpaantumisia tuntunut esiintymisen aikana tapahtuvan. Henkilökohtaisista suosikeista oli varsinainen runsaudenpula, mutta pakon edessä sanoisin erityisesti fiilistelleeni “Atoman” kappaleista “Forward Momentumia”, “Encircledia” sekä iki-ihanaa “Clearing Skiesia”, joka tuntui loppuvan aivan liian lyhyeen. Aikaisempien levyjen tarjonnasta iskivät “What Only You Know”, jonka melodiset lauluosuudet ja kitarat hivelivät  rumpukalvoja ja sielua, sekä suoraan sydämeen soinut “ThereIn”, “State Of Trust” ja illan päättänyt “Misery’s Crown”.

Ääniteknisiä pulmia ehdittiin potea pieni hetki “Clearing Skiesin” jälkeen Stannen mikrofonin kanssa. Muuten soundit olivat pääosin hyvät, joskin melodiset laulut ja kitarat hukkuivat hetkittäin hieman “Forward Momentumin” sekä “Science Of Noisen” aikana. Dark Tranquillityn biisien melodiset elementit ja vaihtelu herkästä soinnista reippaaseen runttaukseen on vaativa kokonaisuus toteuttaa livenä, mutta molemmat ääripäät toimivat.

Stannen välispiikit loivat osansa illan lämpimästä ja hyväntuulisesta ilmapiiristä. Hän kiitteli Helsingin yleisöä aidosti, esitteli tulevat biisit luontevin sanakääntein ja flirttaili herttaisesti eturivin faneille. Vaikka Stannen eloisuus lavalla onkin aivan omaa luokkaansa, ei muu bändi hänelle juuri iloittelussa hävinnyt. Lavashow oli täynnä välitöntä fiilistelyä ja liikettä koko yhtyeen osalta. On myös aina mukava nähdä mikittömien artistien laulavan täysin palkein mukana vain eläytymisen ja huvin vuoksi.

Kitaristi Niklas Sundin ei tällä kertaa ollut mukana, mutta kitaroinneista vastanneet Johan Reinholdz ja Arch Enemysta sekä Armageddonista tuttu Christopher Amott hoitivat tonttinsa paitsi mallikkaasti, myös hyvällä sykkeellä. Varsinkin Reinholdzin lavameininki kipinöi hyväntuulista energiaa.

Jotain bändin rakkaudesta lajiin kertonee sekin, että välittömästi setin päätyttyä Mikael Stanne laskeutui lavalta photopittiin ja kävi reippaasti halaamassa eturivin yleisöstä kaikki halukkaat. Valitettavasti olin itse tuolloin ihmismassojen takana kaukana eturivistä.

Dark Tranquillityn Vapunpäivän show hujahti kertalaakista toistaiseksi hehkeimmäksi 2017-keikkakokemukseksi, vaikka tällekin vuodelle on ehtinyt kertyä jo lähes kymmenkunta live-iltamaa. Loppuvuosi meneekin sitten vastaavien kokemusten etsimisessä.

Jos olit Vappuna Nosturissa, ja haluat fiilistellä vielä illan tunnelmia, tai jos et päässyt paikalle, mutta haluat saada kiinni fiiliksestä, niin napsauta Spotify-linkistä settilistan mukainen soittolista soimaan:

https://open.spotify.com/user/krogo/playlist/32OtzrEb0xuJiCsltr3tRX

Raportti ja kuvat: Raisa Krogerus ©Metalliluola

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here